Olen tehnyt kohta kolmisen sataa kuvapainotteista blogia muutamista paikkakunnista, mutta Kuopio on ensimmäinen omien postikorttien kuvien kautta tehtynä. Eniten on blogeja syntynyt Helsingistä. Kakkosena on Mikkeli ja kolmantena Iisalmi sekä Ristiina. Olemme perheen kesken monina kesinä vuokranneet kesämökin viikoksi eri puolilta Suomea. Sitä kautta on tullut esiteltyä näitä paikkakuntia. Niitä ovat olleet Joutsa, Miehikkälä, Savonranta, Sulkava, Suodenniemi, Suomusjärvi ja Urjala. Kirkkobongausta olen tehnyt Lavialla, Mouhijärvellä, Tuusulassa, Suodenniemellä sekä muutamissa muissa paikoissa, joista valokuvat kyllä on tallessa, mutta blogi on tekemättä.

Kuopio tuli ensimmäisiä kertoja minulle tutuksi 1960-luvun lopulla. Pelasin Mikkelin Palloilijoiden junioreissa jalkapalloa. MP:n edustusjoukkueen päästessä SM-sarjaan me aloimme päästä kiertämään samoja paikkakuntia heidän kanssaan kohtuullisten matkojen päässä. Kun Kuopiosta hyvänä jalkapallokaupunkina oli parhaillaan kolmekin joukkuetta ykköstasolla eli Kuopion Palloseura, Pallo-Toverit ja Elo, niin näitä reissuja sai tehdä melko usein edustusjoukkueen siivellä. SM-tasoa päästiin itsekin pelaamaan 1970-luvulla, jolloin Saimaan piirin mestaruuden jälkeen kohdattiin muun muassa Savon mestari eli KuPS. Siellä pelasi tuolloin Pekka Hieta, Seppo Törnroos, Aki ja Esa Heiskanen. Kovia nimiä olivat kaikki! Matka Kuopioon oli Mikkelistä tuohon aikaan noin 170 km.

Vuoden 1982 jälkeen alkoivat matkat Iisalmeen. Matkaa Helsingistä tuli noin 500 km. Joku laulaja löysi heilin Karjalasta, minä Iisalmesta. Sinne tehtiin perheen kanssa matkaa yli kolmekymmentä vuotta. Kuopio tuli hyvin tutuksi myös kauniine maisemineen Kallaveden tienoilla erikoisesti. Tulihan sitä useita kertoja poikettua myös itse kaupungissa.

Tuon tässä näytille omasta postikorttikokokoelmastani 1900-luvun alkupuolelta alkaen Kuopio-aiheisia postikortteja. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten muutamilla sanoilla voin jotakin kertoa paikallishistoriaan liittyen kohteista, joita korttien kautta esittelen.

Kaupungintalo ja tori

Tämä postikortti on painettu Hampurissa. Knackstedt & Näther on ollut kustantaja. Se on käyttämätön. Kaupungintalo sijaitsee aivan ”Mualiman navan tienoilla” torin laidalla. Talon ovat suunnitelleet F.A. Sjöström ja J. Stenbäck. Se valmistui vuonna 1886. Rakennus edustaa uusrenessanssia.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Puijon torni

Tämä tiilestä rakennettu graniittijalkainen torni valmistui vuonna 1906. Vieressä oleva Puijon pirtti valmistui vuonna 1907. Pirtti toimi taukotupana retkeilijöille ja matkailijoille. Tätä ennen oli paikalla 16-metrinen puinen torni, jonka rakennutti raatimies C.R. Dahlström vuonna 1856. Kuvassa olevassa Puijon tornissa oli viime sotien aikaan ilmavalvonta-asema. Tämä torni purettiin vuonna 1963, kun nykyinen torni valmistui.

Tämä postikortti on kulkenut pikku neiti Greta Rönnbergille Vaasaan. Ajankohtaa ei ole merkitty kortissa.

Kuuromykkäin koulu

Kuuromykkäin koulu perustettiin Kuopioon vuonna 1862 osoitteeseen Sepänkatu 1. Koulussa oli paljon oppilaita. Tilastojen mukaan siellä on ollut jopa 146 henkeä lukuvuonna 1910-1911. Koulu oli sisäoppilaitos, jossa oli omat makuusalit ja asuntolat. Oppiaita oli monista eri yhteiskuntaluokista. Siellä oli säätyläisiä ja tilattomien perheiden lapsia.

Tämä kortti on liikkunut 20.12.1903 Kuopiosta Nikolainkaupunkiin eli Wasaan. Herra Ossian Ansas perheineen on sen saanut.

Kuopion satama

Tämä postikortti Kuopion satamasta on liikkunut 10.8.1906 Kuopiosta Vaasaan. Se on vaatinut kymmenen kopeekan postimerkin.

Näitä aikoja on satamassa ollut myös mylly ja viinatehdas. Gustaf Ranin rakennutti ne 1880-luvulla. Lähellä sijaitsi myös kruunun viinapolttimo.

Postikortti 10.8.1906

Yleisnäkymää Kuopiosta on vuonna 1906 valokuvannut M. Wäänänen. Tämän kortin on saanut Toivo Muurman Haminaan. Kortin teksti on seuraava: Kuopiossa 10.8.06 ”Terveiset täältä! Olen maanviljelysnäyttelyä katsomassa. Täällä on paljo nähtävää ja kuultavaa myös. Sanoppas sille isälle Juholle, että tulee tänne kurkistamaan.” Enosi

Juna Sorsasalossa

Rataosa Kouvola – Iisalmi avattiin 1.10.1889. Tämä kortti on lähetetty Kuopiosta Brahestadiin12.5.1914. Rouva Sofie Svanljung on ollut postikortin saaja. U.W. Telen & Co Kuopio on kortin kustantaja. Periaatepäätös radan rakentamisesta Kuopioon syntyi vuonna 1885. Sitä juhlittiin Väinölänniemelle järjestetyssä tilaisuudessa. Siellä oli sotilaiden torvisoittoa, puheita, runonlausuntaa ja tanssia. Illalla olivat talojen ikkunat juhlavalaistu.

Kuopion satama

Tämä postikortti Kuopion satamasta on liikkunut lokakuussa vuonna 1917. Se on osoitettu Puutarhamestari K.G. Fagerholmille, ei eduskunnan puhemiehelle ja ministerille. Osoite on ollut Uusi klinikka Helsinki.

Väinölänniemi on tämän postikortin kuvauskohde. Kortti on yli sata vuotta vanha, mutta siinä ei ole mitään merkintöjä, josta näkyisi tarkka ajankohta. Väinölänniemi on Kallaveden ympäröimä. Vänäri on tuon paikan lempinimi ja siellä on MP:n ja MiPK:n edustusjoukkueet saaneet kohdata rakkaita yläsavolaisjoukkueita vuosien varrella jalkapalloilussa. Mieleen muistuu päällimmäisenä ottelu KuPS-MP vuonna 1966, kun MP oli ensimmäistä kertaa noussut mestaruussarjaan. Mikkeliläiset kylvettivät kuopiolaiset 4-0.

Kylpylaitos

Postikortti Kylpylaitoksesta Kuopiossa on täysin ilman merkintöjä, joten ajanmääritys on hankalaa.

Suomen Pankki

Tämä rakennus postikortissa eli Suomen Pankki on rakennettu vuonna 1912. Sen on suunnitellut J.V. Strömberg. Ensimmäisen maailmansodan aikana talon pankkiholveissa säilytettiin koko Suomen kultavarantoja. Postikortti on kulkematon.

Järvimaisema

Tämän postikortin on kustantanut U.W.Telen & Co. Kuopiosta. Tässäkään ei merkintöjä ole, mutta arvelen kortin olevan 1910-luvulta. Rauhaisa järvimaisema veneineen on ollut kuvan kohteena.

Sankaripatsas

Eemil Halonen on veistänyt tämän Katkotut kahleet sankaripatsaan Kuopiossa. Se sijaitsee Ison hautausmaan sankarihautojen luona. Patsas paljastettiin vuonna 1920. Kortti on kulkematon.

Kuopion kaupunki on perustettu 17.11.1775 Kustaa III:n aikana. Siellä on nykyisin noin 125 000 asukasta. Kaupunki on kasvanut pinta-alaltaan ja väkimäärältään vuosien 1969-2017 tehtyjen kuntaliitoksien johdosta. Kuopion maalaiskunta liittyi ensimmäisenä 1969 ja sen jälkeen Riistavesi 1973, Vehmersalmi2003, Karttula 2011, Nilsiä 2012, Maaninka 2015 ja Juankoski 2017.

Jatkan jossakin vaiheessa postikorttieni ja Kuopion kaupungin esittelyä.

* *

* * *