Olen jonkin verran tutkinut äitini sukujuuria. Se on ollut helppoa, kun äitini serkku on tutkinut esi-isiään vuonna 1991 valmistuneeseen kirjaan asti. Liisa Taiminen on nimeltään tämä sukututkija, joka on tehnyt hienoa työtä. Hänen äitinsä Elma ja minun äitini isä Kalle (Karl) ovat olleet sisaruksia.

Minulla on tämä Liisan kirja ”Äitini Elman suku” kirjahyllyssäni. Ihmettelin Kansallisarkistossa töissä ollessani, kun näin tuon saman kirjan edeltäjäni kotona käydessä myös hänen kirjahyllyssään. Ajattelin, että näinkö pieni maailma onkin, että mekin olemme sukua! Eipä sentään oltu, vaan edeltäjäni Jorma Aunio kertoi, että he olivat vaimonsa kanssa ystävystyneet 1980- ja 1990-luvulla tähän sukututkijaan ja saaneet häneltä sitten tuon kirjan lahjaksi.

Isoäitini Hilda ja isoisäni Kalle Vihersalo ovat kuvassa.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkitty *-merkillä”.

Pitkän aikaa uskoin, että Karjalan kannakselta ovat sukujuureni äidin puolelta jo kaukaisista ajoista lähtien. Eipä se ihan niin olekaan! Isoisäni Kalle Vihersalo on syntynyt Leivonmäellä Miilakankaalla. Hänen vaimonsa Hilda on kotoisin Ristiinasta. Isäni vanhemmat ovat myös sieltä kotoisin. Täältä asti laskettuna on minun suonissani 3/4 etelä-savolaista verta. Melko läheltä liippaa se 1/4 Leivonmäkeä, koska se ei ole kaukana Kangasniemestä ja Pertunmaasta, jotka myös Etelä-Savoon luetaan ja Mikkelin lääniin siinä samalla.

Jussin ja Sabinan kuva on otettu Liisa Taimisen tekemästä kirjasta.

Aloitan äitini isänisästä Johanista tämän lyhennetyn sukuselvityksen blogiani varten. Johan (Jussi) Johaninpoika Vilenius syntyi vuonna 1849 Leivonmäellä Havumäen Kilpilammella. Hän oli 17 vuotta vanha muuttaessaan vanhempiensa kanssa Havumäen Miilakankaalle vuonna 1866. Melko läheltä löytyi vaimo Miila-Jussille. Hän oli Sabina Matintytär omaa sukuaan Pylvänäinen. Sabina on syntynyt vuonna 1853 Kangasniemellä eli tasan sata vuotta ennen minua. Jussi kuoli vuonna 1924 ja Sabina 1925.

Tässä on kuva Muolaan Leipäsuolta äitini vanhemmista ja sisarusparvesta. Kuva on serkkuni Karin arkistosta.
Äidin vanhimman sisaren Armin ja hänen miehensä Vilhon perhettä on kuvassa.

Johanin sukujuuret ovat levittäytyneet laajalti Suur-Sysmään Hartola-suuntaisesti ja äidin Sabinan suku oli lähinnä Kangasniemeltä peräisin olevaa. Nuo kaksi sukukuntaa erottui lyhyestä välimatkasta huolimatta murteen suhteen. Siirtymä Kangasniemeltä Mieskonmäeltä ja Pajumäeltä metsätaipaleen yli Miilakankaalle Leivonmäelle merkitsi murteessa sitä, että Kangasniemen suunnassa sanottiin ”hyviä päeviä” ja Leivonmäellä vastattiin ”no päevee päevee”.

Muolaan kirkko ennen sotia on kuvassa.
Siskoja heinäpellolla

Äitini isä Karl Vilenius eli tuttavallisesti Kalle syntyi elokuussa 1875. Kallen vaimo Hilda oli omaa sukuaan Paasonen. Hän syntyi heinäkuussa 1878 Ristiinassa. Perheen perustamisen jälkeen vaihtui sukunimi Vileniuksesta Vihersaloksi. He asettuivat asumaan Kangasniemelle, josta he muuttivat Karjalan Uskelaan 14.10.1903. Siellä Kalle toimi rautateillä asemamiehenä. Sieltä he muuttivat 31.10.1908 Pietariin. Pian he kuitenkin siirtyivät Karjalan kannakselle Muolaaseen.

Tässä on kuva tien risteyksestä Muolaa-Äyräpää. Kuva on otettu sotien aikaan. SA-kuva.
Vihersalojen kauniit tyttäret ovat kuvassa Muolaassa otetussa kuvassa. Poika ylhäällä ei kuulu perheeseen.
Tämä on äitini ja isäni hääkuva vuodelta 1941.

Kalle ja Hilda raivasivat maanviljelystilan Leipäsuolle. Samaan aikaan Kalle edelleen työskenteli rautateiden palveluksessa. Hän kuului myös muun muassa Viipurin Osuusliikkeen hallintoon. Leipäsuolla he erikoistuivat perunan viljelykseen, jota he kasvattivat suuria määriä. He rakensivat perunakellareita, joita sitten sodan alkaessa käytettiin pommisuojina. Vuonna 1939 he joutuivat lähtemään evakkoon. He saivat Ristiinasta haltuunsa Käärmejärvi-nimisen tilan. Kalle kuoli vuonna 1952 ja Hilda vuotta myöhemmin. Heidät on haudattu Ristiinan hautausmaalle.

Hildan ja Kallen hautapaikka Ristiinassa on melko lähellä siunauskappelia.

Hilda ja Kalle saivat kaikkiaan seitsemän lasta, joista ensimmäinen oli poika ja loput tyttöjä. Poika Lauri syntyi vuonna 1900 Kangasniemellä. Vanhin tytär Armi syntyi Viipurissa. Muut tyttäret syntyivät kaikki Muolaassa, Mirjam ja Evi vuonna 1910, Meeri 1913, Maila 1916 ja äitini Unelma vuonna 1919. Kalle Vihersalon kaikilla tyttärillä oli hyvä lauluääni. Siinä laulu raikui, kun tytöt olivat yhdessä.

Tässä ovat äitini vanhemmat sekä hänen sisarensa perheineen Käärmejärvellä Ristiinassa 1940-luvun alkuvuosina. Isäni Väinö on takarivissä toinen oikealla ja äitini Unelma on hänen vieressä vasemmalla puolella. Isovanhempani ovat keskirivissä keskellä. Minä en ehtinyt heitä nähdä koskaan.
Äitini ja hänen sisariaan on tässä koolla Mikkelissä kodissamme siinä 1960-luvun loppupuolella. Vasemmalla on äitini, sitten Mirja, Evi, Meeri ja Armi. Sisaruksista Maila kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1963.
Johanin ja Sabinan jälkipolvea on Sysmässä sukujuhlassa vuonna 1985. Äärimmäisenä oikealla on veljeni Ilkka edustamassa meidän sisarussarjaa.

Isäni syntymäkoti sijaitsi noin kolmen kilometrin päässä äidin evakkokodista Kautialan kylässä Ristiinassa. Avioliiton jälkeen vuonna 1941 yhteinen koti oli Liikalan kylässä noin kilometrin päässä Ristiinan keskustasta. Samassa rakennuksessa kotimme kanssa toimi Väinö Mannisen sekatavarakauppa.

Olen jo kerran aikaisemmin tämän blogin kirjoittanut. Nyt kun olen vaihtanut blogipohjan WordPressiin, niin laitan tämän kuvapainotteisen kertomukseni uudestaan pienin muutoksin. Miespolvet painuvat unholaan. Näin lauletaan. Muistin virkistämiseksi on hyvä välillä kirjoittaa joitakin asioita ylös, etteivät ne tyystin katoa. On ihan hyvä kaivella esiin vanhojakin valokuvia välillä ja laittaa vaikka tätä kautta niitä jakoon tälle sukupolvelle.

* *