Jatkan oman postikorttikokoelman suomalaisten piirtäjien lyhytesittelyä. Aiemmin olen tuonut vähän reilu kaksikymmentä taiteilijaa kortin kanssa näytille ja esittelyyn. Nyt tuon sellaisia nimiä kuin Rainer Baer, Ola Fogelberg, Anne-Marie Hede, Tove Jansson, Väinö Hämäläinen, Eero Järnefelt, Airi Kari, Väinö Lauerma, Arvi Mäenpää, Aukusti Tuhka, Martta Wendelin ja Victor Westerholm. Kahdesta heistä olen ehtinyt tehdä blogeja jo muutamia vuosia sitten. He ovat Eero Järnefelt ja Martta Wendelin, joiden molempien töitä olen Järvenpäässä asuvana saanut käydä katsomassa milloin Järvenpään taidemuseossa tai sitten Erkkolassa ja Halosenniemessä. Laitan heidän blogeistaan linkit esittelyn yhteyteen. Aloitan aakkosjärjestyksessä postikortin ja sen piirtäjän esittelyn. Käyn samalla läpi kortin liikkumisvaiheita.

Rainer Baer on tämän joulukortin piirtänyt. Tämä mainosgraafikko ja kuvittaja on syntynyt vuonna 1904 Turussa ja kuollut vuonna 1974 myös Turussa. Hän oli Turun Posliinitehtaan taiteilijoita. Rainer Baer on tehnyt kaksi kirjaa vuonna 1947. Toinen on Intiaanipoika Hiawatha ja toinen on sama ruotsiksi Indian pojken Hiawatha.
Tämä lappalaisaiheinen postikortti on liikkunut Agnelta Ullavalle neiti Anna Uusi-Vähälälle. Pois revitty postimerkki on vienyt leimat mennessään, joten ajankohtaa ei ole tiedossa.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Fogeli alias Ola Fogelberg on piirtänyt oheisen kortin. Sarjakuvataiteilija ja Osuusliike Elannon mainospäällikkö syntyi 20.7.1894 Helsingissä ja kuoli 25.8.1952 Tammisaaressa. Fogelin tunnetuin luomus oli Pekka Puupää, jota hän piirsi sitä vuosina 1925-1952. Ola vietti lapsuuden ja nuoruuden Oulunkylässä. Ola Fogelberg oli kova sana myös juoksuradoilla. Nuoruudessaan hän juoksi Suomen ennätyksiä. Hän alitti ensimmäisenä suomalaisena 800 metrillä 2 minuuttia Suomen maaperällä vuonna 1913 juosten 1.59,3. Lauri ”Tahko” Pihkala oli alittanut rajan aiemmin, muttei Suomessa. Suomen Urheiluehti nimitti Olaa loisjuoksijaksi. Hänellä oli tapana roikkua koko juoksun ajan kärjessä olevan juoksijan perässä ja ohittaa tämä juuri ennen maalia valtavalla loppukirillä. Hän edusti Helsingin Jyryä. Ola lopetti juoksemisen nuorena, mutta toimi keskeisenä vaikuttajana Työväen Urheiluliitossa.
Oheisessa kortissa ovat Pekka Puupää ja Justiina soutelemassa kuutamossa. Fogeli on piirtänyt kortin vuonna 1944. Se on liikkunut Luvialle Sandra Stohlbornille. Onnellista uutta vuotta ovat toivottaneet Haanpäät.

Anne-Marie Hede syntyi vuonna 1909 Helsingissä ja kuoli vuonna 2001 Genevessä Sveitsissä. Hän oli taidemaalari ja graafikko. Hän kävi Taideteollisuuskoulua vuosina 1927-1928.
Oheinen Anne-Marien piirtämä postikortti on liikkunut Tampereelta Pietarsaareen neiti Vieno Lintuselle. Lähettäjä on ollut Valma.

Tämän postikortin on piirtänyt kaikkien tuntema Tove Jansson. Hän syntyi Helsingissä 9.8.1914 ja kuoli 27.6.2001 myös Helsingissä. Hän oli suomenruotsalainen kirjailija ja taidemaalari, pilapiirtäjä sekä sarjakuvataiteilija. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti muumihahmojen luojana. Lapsuuden ja nuoruuden Tove sai viettää Katajanokalla. Hän asui Luotsikatu 4 osoitteessa. Hän oli tuottelias aina lapsuudestaan alkaen.
Tämä postikortti on lähetetty neiti Elma Kuivalaiselle Vuonislahteen.

Väinö Aleksanteri Hämäläinen on yksi suosikkimaalareistani. Hän on tehnyt myös alttaritauluja, muiden muassa Töysään 1906, Nurmekseen 1914 ja Miehikkälään vuonna 1924. Väinö syntyi vuonna 1876 Helsingissä ja kuoli vuonna 1940 Kauniaisissa. Hän oli taidemaalari, graafikko ja kuvittaja.
Purjehdus on ollut Väinö Hämäläisen taideteoksen nimi, josta on sitten tehty tämä postikortti. Kortin on saanut herra Vilho Rimppi Helsinkiin Vuorikatu 18 osoitteeseen. Lähettäjä on ollut Vepsä.

Eero Järnefelt syntyi 8.11.1863 Viipurissa ja kuoli 15.11.1937 Helsingissä. Tämä postikortti on tehty Raahen kirkon alttaritaulusta Jeesus asettaa myrskyn. Laitan tähän suoran linkin toiselta blogipohjaltani käsittäen Eero Järnefeltiä enemmän: Taidemaalari ja professori Eero Järnefelt Suvirannassa – Mannari
Kortti on lähetetty Raahesta Waasaan neiti L. Hartmanille syntymäpäivän kunniaksi. Edna on onnitteluttoivottanut.

Airi Pellinen-Kari on tämän postikortin piirtänyt. Korttitaiteilija on syntynyt vuonna 1897 Helsingissä ja hän kuoli vuonna 1981 myös siellä. Airi on tehnyt kaksi kirjaa, jotka ovat Vuodenajat v. 1944 ja samana vuonna ruotsiksi Årstider.
Oheisessa joulukortissa tyttö on saanut tehtäväkseen hakea polttopuita. Kortin on saanut herra Matti Alenius Helsingissä Franzeninkadulle. Juhani on sen hänelle lähettänyt. Korttia on myyty tuberkuloosityön hyväksi.

Väinö Lauerma on tämän joulukortin piirtänyt. Hän oli tehtaan johtaja ja taidemaalari. Vauhti on hevosella kova, jotta voi olla Tapaninpäivästä kyse. Silloinhan yleensä otettiin pienet kisat hevosilla kirkonmenojen jälkeen saman kylän miesten kesken, jotta kenen hevonen on nopein. Väinö Lauerma syntyi 1887 ja hän kuoli vuonna 1929.
Kortin on saanut neiti Sylvi Lindell Juupajoella Pukkilassa. Hauskaa joulua on toivottanut Niilo Limnell. Kortti on kulkenut käsipostissa.

Tämä postikortti on tehty Arvi Mäenpään akvarellista Keltanokka vuodelta 1941. Itse teos on Tikanojan taiteilijakodissa Vaasassa. Arvi Mäenpää syntyi 18.3.1899 Töysässä ja hän kuoli 13.10.1976. Mäenpää oli taidemaalari ja piirtäjä. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1918-1920. Hän teki paljonakvarelleja. Pääaiheena oli pohjalainen kylä ja sen elämänmeno.
Oheinen kortti on kulkematon. Itselläni meni väliin nimet sekaisin. Minulla on ollut Mikkelin lyseossa opettajana Arvo Mäenpää. Hän opetti siellä matematiikkaa. Hän näytti joskus liitutaululla, että hän pystyi piirtämään kummallakin kädellä saman kuvion ja tekstin yhtä aikaa taululle.

Aukusti Tuhka on piirtänyt oheisen postikortin 1920-luvulla. August Tuhkanen syntyi 15.9.1895 Viipurissa. Hän kuoli 26.7.1973 Helsingissä. Vuodesta 1920 alkaen hän oli Aukusti Tuhka. Hän teki litografioita ja puupiirroksia. Hän oli perustamassa Suomen Taidegraafikot ry:tä. Hän kävi Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulua vuosina 1909-1915 ja Turun piirustuskoulua 1917-1919. August maalasi runsaasti postikortteja asuessaan Tampereella 1919-1920. Hän oli mukana talvi- ja jatkosodassa TK-piirtäjänä ja valokuvaajana. Itselleni Aukusti Tuhka on tullut tutuksi nimen omaan valokuvaajana. Olen ollut välittämässä vanhoja valokuvia kahdessa Helsingin valokuvaryhmässä Facebookin puolella ja etenkin 1950-luvulla Aukusti on tehnyt ahkeraa työtä Helsinkiä kuvatessaan.
Oheisen postikortti on piirretty vuonna 1919. Jo silloin on Aukusti käyttänyt signeerauksessa Tuhka-nimeä, jonka hän otti virallisesti omakseen seuraavana vuonna. Kortin on saanut neiti Ruth Lindblom käsipostissa. Lähettäjä on ollut Inger.

Oheinen alttarikortti on itsensä Martta Wendelinin piirtämä. Olen tehnyt hänestä aika monta blogia, joten en sen enempiä esittele häntä tässä, vaan laitan yhden blogeista kuvaamaan Marttaa. Oheisen postikortin on saanut Professori Oiva Kannisto perheineen Helsingissä Tehtaankadulla.
Tässä on suora linkki toiselle WordPressin blogipohjalle. Tuon sieltä näytille tämän artikkelin: Kuvataiteilija Martta Wendelin Tuusulasta – Mannari

Oheinen postikortti on tehty Victor Westerholmin maalauksen Eckerön postilaituri pohjalta. Se on maalattu vuonna 1885 ja sijaitsee Hämeenlinnan taidemuseossa. Se on öljymaalaus kankaalle.
Victor Westerholm syntyi vuonna 1860 Turussa ja kuoli 1919 myös Turussa. Hän opiskeli Düsseldorfin taideakatemiassa 1870-1880-luvuilla. Hän oli taidemaalari ja professori. Hän toimi opettajana Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1880-luvulla. Hän oli koulun johtajana useita vuosikymmeniä. Hänen aikanaan siellä opiskeli muun muassa Wäinö Aaltonen ja Juho Rissanen.
Kortin on saanut käsipostissa terttu Leenalta.
Tässä oli tämä kolmas osio kotimaisista postikorttien piirtäjistä. Jatkan sarjaani. Vielä on tulossa teille ehkä aivan outojakin nimiä, joita on vastaan tullut, kun olen omia korttejani järjestellyt ja kuvannut.
Laitan muutamia mainoksia sopimuskumppaneiltani.
*Vielä ehdit katsella lomamökkiä hiihtolatujen varsilta tai alkaa tutustumaan jo kesämökkeihin. Valinnan varaa riittää. Klikkaa kuvaa ja katso!
*Katso Finlaysonin uutta vaatemallistoa! Klikkaa kuvaa ja käy kurkistamassa, mitä on tarjolla!
4 kommenttia
Kauniita wanhoja postikortteja olet taas mielenkiintoisesti esitellyt, kiitos. Tuo Pekka Puupää oli hauska ja pääsiäiskortti niin söpö. Kiva lisä kun kerrot kelle kortti on liikkunut ja kuka on lähettänyt.
Kiitos kommentista! Yli 60 vuotta vanhoista korteista uskaltaa sanoa nimiäkin. Hyvätahtoisesti voi varmasti mainita asiaakin, mitä on kirjoitettu. Onhan ne postikorteissa ollut luettavissa avoimestikin. Ennen uskallettiin niissä kirjoittaa vaikka mitä! Esimerkiksi kirjoitettiin, jotta tulen sinä päivänä siihen aikaan ja jos et ole kotona, niin jätä avain rappusilla olevaan ruukkuun. Kortit olivat jonkin aikaa ainoa sometusväline kirjeiden ohella. Puhelimia ei kaikilla ollut! Lueskelin eilen persoonallisia blogejasi. Rintintin ja Rusty oli pakko nähdä koulun jälkeen. Naapurissa se tuli katsottua.
Totta, postikorteissa ennen tiedotettiin tärkeistä asioista ja kirjeissä loput. Mummo saattoi ilmoittaa että kaivo tyhjä vedestä tai että tulee ensi viikolla Kotkaan. ( Näin omista postikorteista äkkiä muisteltuna).
Kiva ja kiitos kun kävit vierailulla, Rusty Ja Rintintin oli se juttu monille sen ajan lapsille, myös minulle. Mukavaa viikon loppua!
Hyvää viikonloppua sinullekin! Kaivoin paikkakuntakortit esille ja sieltä Kotkan. Korteissa on itsellenikin tuttuja paikkoja muutama. Vietimme viime kesänä yhden viikon Kotkassa. Katariinan meripuisto tulee olemaan muun muassa korttieni joukossa. Sieltä on tuoreet muistikuvat vielä päässäkin. Kotkan blogi siis vielä tänään ilmestyy!