Järjestelin tiedostoissani Mikkelin vanhoja valokuvia siihen malliin, että voinen alkaa niitä tuomaan esille myös kuvapainotteisten blogien myötä. Olen muutamien vuosien aikana tuonut osan kuvia näytille Facebook ryhmässä Miun vanha Mikkeli. Eri aihepiirejä ajattelin tuoda tusinan verran, mutta tämän ensimmäisen aloitan kaivamalla vanhoja valokuvia sieltä 1800-luvulta eli kaikkein vanhimmat kuvat, joita olen jaettaviksi löytänyt. Laitan tähän joitakin kuvia siitäkin huolimatta, että tiedän niiden resoluution olevan huono eli megapikseleitä on vähän. Laitan kuvan siinä tapauksessa pienempään kokoon. Teen varmasti vähän paikallishistoriallisia lainauksia Erkki Kuujon toimittamasta teoksesta Entisajan Mikkeli. Sain tuon teoksen lahjaksi Mikkelin kaupunginjohtajalta Eero Rauniolta ja kaupunginsihteeriltä Juha Saariselta arkistonhoitaja Terttu Honkasen välityksellä elokuussa vuonna 1977. Olin saanut yhden vuoden olla töissä Mikkelin kaupungin kansliassa arkistoapulaisena.

Mikkeliä vuonna 1866

Tässä on näkymää vuodelta 1866. Mikkeli on ollut kaupunkina vuodesta 1838 lähtien eli tässä vaiheessa vasta 28 vuotta. Kuva on Savilahdenkadulta. Se on peräisin Mikkelin kaupungin museoista.

Palovartiohuone Siesu

Oheinen kuva on peräisin 1860-luvulta. Siinä on palovartiohuone ”Siesu”, joka sijaitsi Ristimäellä nykyisen tuomiokirkon kohdalla.

Kauppias Carl Fredrik Savander lahjoitti vuonna1842 palotornin ruiskuineen Mikkelin kaupungille. Hän oli Lappeenrannassa asuva, mutta alkujaan Mikkelin seudulta kotoisin. Palotorniin sijoitettiin myös kaupungin putka, jossa palovartijat oman työnsä ohessa valvoivat tilapäisiä asukkaita. Palovartijoita oli vuodesta 1844 alkaen kuusi. He toimivat tarvittaessa kaupunginpalvelijan apuna.

Vuonna 1864 palotornia laajennettiin. Tämän jälkeen sen pohjakerros oli 22,5 x 25 kyynärää ja 7,5 kyynärää korkea. Torni oli 6 x 6 kyynärää pinta-alaltaan ja 10 kyynärää korkea. Ei ole tietoa, mistä kyynärästä on ollut kyse. Käytössä on ollut kymmeniä eri kyynäröitä ja pituus vaihtelee 45-70 cm:n välillä. Raamatussa se on 50 cm. Palokalusto kasvoi 1867, kun Mikkelin ruotuväkipataljoona oli lakkautettu, niin sieltä tuli lahjoituksena palokalusto kaupungille. Lisäksi kaupunki osti kannettavia palotikkaita.

Everstiluutnantti Guido Gadolin

J. Steinberg on ottanut tämän valokuvan vuonna 1885. Kuvattavana on ollut Mikkelin 6. tarkkampujapataljoonan korkea-arvoinen upseeri everstiluutnantti Guido Gadolin. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Mikkeli on ollut sotilaskaupunki aina sieltä Porrassalmentaisteluista lähtien. Venäjän vallan alla ollessamme ja Mikkelin tullessa kaupungiksi oli täällä paljon venäläistä sotaväkeä perheineen. Heitä varten rakennettiin muun muassa venäläinen ortodoksinen kirkko. Sen aikaisissa ravintoloissa he muodostivat vauraan asiakaskannan. He näkyivät selvästi pienen kaupungin katukuvassa.

Rautatieaseman henkilökuntaa

Henkilökuntaa on kuvattu vuonna 1893. Kuva on Suomen Rautatiemuseosta.

Junarataa Mikkelin kohdalla alettiin rakentamaan vuonna 1887. Se oli valmis vuonna 1889. Radan alle jäi osa Pirttiniemen puistoa ja esimerkiksi ravintolarakennus oli pitänyt purkaa. Pari tonttia kaupungin kaakkoiskulmassa jäi myös radan alle. Ensin valmistui Mikkeli – Kuopio-väli, sitten Mikkeli – Kouvola-väli. Näin oli Mikkeli maamme rataverkossa.

Junamatkat kestivät tuohon aikaan melko pitkään. Esimerkiksi kesällä 1891 lähdettäessä aamulla klo 10.00 oli matkustaja Kouvolassa vaihdettuaan Pietarista tulevaan junaan (14.25-16.35) Helsingissä illalla 22.25. Vähitellen päästiin pitkästä Kouvolan vaihtoajasta ja junien kulku muutenkin nopeutui. Vuonna 1914 Mikkelistä klo 11.25 lähtevä juna oli Helsingissä 21.57 ja 20.52 lähtevä oli 6.51. Vertailuaikana voin mainita, että Jean Sibeliuksen junamatka vuoden1900 kieppeissä Järvenpäästä Helsinkiin kesti puolitoista tuntia.

Mikkelin lyseo

Svante Lagergren on ottanut vuonna 1889 kuvan Mikkelin lyseosta. Edessä on Maaherrankadun puutaloja. Lyseo on vasemmalla. Kuvan on lahjoittanut H.G. Hällström Mikkelin kaupungin museoille.

Mikkelin lyseo sai syntynsä vuonna 1872 monien vaiheiden jälkeen. Ensimmäiset vuodet lyseo toimi vuokralla Himaisen talossa, Maaherrankadun ja Vuorikadun kulmauksessa sekä kauppias G. Liukkoisen omistamassa talossa. Kuvassa olevaa rakennusta alettiin tehdä vuonna 1875 ja se valmistui 1877. Kaksikerroksinen rakennus sisälsi 8 luokkahuonetta, kokoelma- ja kirjastohuoneet, opettajienhuoneen ja rehtorin kanslian sekä tilavat eteisaulat. Yksikerroksinen kylkirakennus sisälsi voimistelusalin. Heti seuraavalla vuosikymmenellä tilat todettiin ahtaiksi. Saatiin odottaa pari vuosikymmentä ennen kuin päästiin laajennustyöhön. Se suoritettiin vuosina 1902-1903. (Tähän kappaleeseen koostin tietoa Lyseon historiikista 1872-1972.)

Rautatieasema 1890-luvulla

Kuvan Mikkelin rautatieasemasta 1890-luvulla on ottanut O.B. Blomfelt. Kuvan haltija on ollut neiti Ines Sofie Paavilainen.

Junamatkustajia lähti Mikkelistä vuonna 1900 yhteensä 35 346 henkilöä. Määränpäänä oli 8780:lla Otava, 2563:lla Hietanen, 3200:lla Mäntyharju, 3258:lla Hiirola, 2814:lla Kalvitsa ja 2141:lla Haukivuori. Mikkelillä oli tuolloin suuri merkitys. Esimerkiksi Mäntyharjun asemalta ostettiin Mikkeliin 3147 lippua ja Kouvolaan vain 466. Samana vuonna Haukivuorelta ostettiin Mikkeliin 2033 lippua ja Pieksämäelle 466. Vielä löytyy vähän tilastoa kauemmaksikin menneistä. Vuonna 1900 ostettiin Mikkelistä Helsinkiin 1588 lippua, Viipuriin 810 lippua ja Pietariin 300 lippua.

Juna Mikkelin asemalla 1893

Mikkelin rautatieasema perustettiin liikennepaikaksi 1.10.1889. neljää vuotta myöhemmin on tässä juna asemalla. Kuva on Suomen rautatiemuseosta.

Mikkelin vankila

Kuvassa on Mikkelin vankila Linnamäeltä nähtynä 1890-luvulla. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista.

Mikkelin vankila valmistui vuonna 1843. Melko lähellä keskustaa Päiviönkadulla sijaitseva suljettu laitos käsittää tänä päivänä paikat 116 vangille. Vankilassa työskentelee noin 70 henkilöä. Harvemmin tuosta paikasta on karkuun päästy. 29.9.2012 pääsi eräs tutkintavanki pakoteille. Sitä ennen sieltä oli karannut Volvo Markkanen 1970-luvulla.

Likolammella soudellaan

Tuntematon kuvaaja on ikuistanut näkymää Likolammelta vuonna 1897. Kuva on myöhemmin reprokuvattu. Se on Mikkelin kaupungin museoista.

”Likolampi on ollut viimeiset vuosikymmenet hyvin rehevä ja sisäkuormitteinen. Sinilevät ovat kukkineet lammessa vuosikaudet ja sitä on hapetettu 1990-luvun alusta asti. Lammen rannalla on historian saatossa ollut olutpanimo, viinapolttimo, pesuloita ja nahkurikin joskus 1800-luvulla. Alun perin Likolammessa on ollut hyvää vettä, koska kyseessä on pohjavesilampi.” Näin kirjoitti Sari Ursin Yleltä haastatellessaan ympäristösuunnittelija Heikki Tanskasta 4.7.2012.

Uuden kirkon vihkiäiset

Uuden kirkon eli Mikkelin tuomiokirkon vihkiäiset pidettiin 28.11.1897. Savonlinnan hiippakunnan piispa Gustaf Johansson suoritti kirkon vihkimisen kymmenen papin avustamana.

Kun kirkkoa alettiin perustamispäätökseen jälkeen suunnittelemaan vuonna 1891, oli ehdolla neljä paikkaa. Ne olivat Ristimäki, Kirkkopuisto, Hallitustori ja Naisvuori. Arkkitehti päätyi Ristimäen kannalle, mitä myös kuvernööri V. Spåre ja pormestari G.P. Alopaeus pitivät parhaimpana.

Jumalanpalveluksia pidettiin aina vuoteen 1909 asti klo 12, jotta ne eivät lankeaisi samaan aikaan kuin maaseurakunnan.

Mikkelin tuomiokirkko

Kuvan Mikkelin tuomiokirkosta on ottanut 25.6.1899 Gustaf Broman. Kuva on Mikkelin kaupungin museoista. Urheilupuistossa olisi voinut tässä vaiheessa harjoitella vain estejuoksua.

Likolammen ympäristöä

Anssi Mehtälä on kirjoittanut juttua Likolammesta Länsi-Savoon 20.6.2017. Siinä yhteydessä on ollut tämä kuva vuodelta 1899. Se on otettu Likolammen ympäristöstä. Kuva on otettu Naisvuoren suunnasta. Kuvassa näkyy lammen rannalla useita tehtaita. Lammen kaupunginpuoleisella rannalla oikealla on J.G. Liukkosen vuonna 1871 perustama viinapolttimo ja spriitehdas. Vastarannalla on ravintoloitsija Petroffin vuonna 1864 perustama olutpanimo. Taustalla näkyy Kalevankankaan metsä, jota nykyään halkoo Hanhikankaankatu.

Olen intoa täynnä tämän blogiharrastukseni suhteen. Yhtä lailla olen ollut kiinnostunut kävelystä viimeisten vuosien aikana. Nyt aion siitä pikkuisen hellittää tulevan kesän aikana. Nämä harrastukset täydentävät toisiaan hyvin. Jatkan näissä merkeissä Mikkeli-aiheisilla blogeilla kerran viikossa tahtia.

Laitan ohessa muutamia mainoksia siitäkin huolimatta, etteivät ne ole moniakaan tuntunut kiinnostavan. Ajattelin, että Suomi on niin harvaan asuttu maa, että tätä kautta olisi helpompi tilata tavaraa kotiovelle tai lähimpään postitoimipaikkaan.

*

Tässä on Vallila-aiheinen mainos. Katso mitä erikoistarjouksia löytyy Vallila Outletista! Klikkaa kuvaa!

*

Suomen yhdistelylainan avulla voit maksaa pois mahdollisia pikkulainoja ja osamaksuvelkoja. Katso ja klikkaa!

*

Laatukorusta löytyy kellot, korut ja älykellot. Klikkaa oheista kuvaa ja käy katsomassa!