Joulukorttien lähettäminen Suomessa alkoi yleistyä 1920-luvulla. Vanhin Suomessa lähetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871. Tuon tässä kuvapainotteisessa blogissa näytille 1900-luvun alussa Suomessa kulkeneita joulukortteja. Oman kokoelmani vanhin on vuodelta 1901.

Joulukortit ovat syntyisin Englannista. Ensimmäistä tunnettua korttia painettiin Lontoossa tuhat kappaletta. Saksaan syntyi 1860-luvulla joulukorttiteollisuutta. He saivat markkinoiden hallinnan Euroopassa pitkäksi aikaa kaikkien postikorttien osalta. Ihan alkuun joulukortit eivät olleet vielä postikortteja, vaan paikallisia kortteja, joita lahjojen yhteydessä liitettiin mukaan kylkiäisinä. Niissä saatettiin mainostaa paikallisia yrityksiä.

Ensi alkuun ei joulukorteissa vielä pukkeja ja tonttuja näkynyt. Korteissa oli pitsikoristeita ja erisävyisiä kukkia ja lehviä. Neliapiloita oli etenkin tulevan vuoden korteissa onnea toivottamassa. Uuden vuoden kortit olivat alkuun yleisempiä kuin joulukortit. Kristilliset aiheet jouluseimineen, kirkkoineen ja enkeleineen olivat jo melko yleisiä 1800-luvun lopussa. Joulupukki ja tontut olivat korteissa mukana jo 1800-luvulla jossakin määrin, mutta ne olivat vähän pelottavia ja tummasävyisiä, joten ne eivät sanottavasti herättäneet kiinnostusta. 1900-luvulle tultaessa pukki ja tontut joulukorteissa muuttuivat iloisiksi ja punapukuisiksi.

Aiheita joulukorttiin alkoi ajan myötä tulla lisää. Jouluporsas, joulupuuro ja joulukuusi koristeineen alkoi kuulua vakiona perhejouluun ja se alkoi näkyä myös korteissa. Tontut, kynttilät sekä punainen väri toivat joulun tunnelmaa lisää. Joulukortit alkoivat Suomessakin yleistyä rautatieverkoston kasvaessa ja nopeuttaessa postiliikenteen kulkua. Uutta painotekniikkaa oli otettu käyttöön ja se mahdollisti korttien massavalmistumista. Luku- ja kirjoitustaito lisääntyivät ja sen myötä kaikenlaisten postikorttien lähettäminen sen aikaisena somevälineenä kasvoi. Eniten Suomessa lähetettiin saksalaisia ja ruotsalaisia kortteja. Alkuun korttien lähettäminen oli lähinnä varakkaiden ihmisten ja kaupunkilaisten keskeistä toimintaa, mutta myöhemmin se levisi myös muun kansan käyttöön. Kortit olivat suhteellisen halpoja ja postimaksut melko pieniä, joten se kannusti käytön lisääntymiseen.

Omasta vaatimattomasta korttikokoelmastani olen huomannut, että useissa vanhimmissa korteissa esiintyy paljon ruotsin kieltä. Sitähän Suomen sivistyneistö käytti paljolti tuohon aikaan muutoinkin.

Joulukortti 4.12.1901

Rouva Elin Hartman Vaasasta on saanut tämän joulukortin vuonna 1901. Kortti on lähetetty Helsingistä. Tämä on varsinaisesti lähetetty syntymäpäiväonnittelujen merkeissä.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Joulukortti 15.12.1902

Opettaja Neiti Hilma Luokila on saanut joulukortin osoitteeseen Järvelä Koski. Posti on liikkunut viiden kopeekan postimerkillä. Sen on Liina lähettänyt Romppalasta.

Joulukortti 26.12.1903

Tämän joulukortin on saanut pankinjohtaja Birger Wegelius Kuopioon Kansallispankkiin. Se on postitettu Sortavalasta. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 190 kilometriä Petroskoista länteen. Suomen rajalle on matkaa runsaat 30 kilometriä. Sortavala oli aiemmin Laatokan Karjalan henkinen keskus. Siellä oli opettajaseminaarit miehille ja naisille. Suurin osa Suomen opettajakuntaa ennen vuotta 1939 on valmistunut siellä.

Joulukortti 15.12.1904

Tämän kortin on saanut herra J. Höök ja perheensä Töölön sokeritehtaalle Helsinkiin. Tehtaalla oli asuintaloja niin johtajille kuin työläisille. Lähes kaikki tehtaan työntekijät asuivat alueella. Työntekijöillä oli asunnon lisäksi luontoisetuna myös polttopuut. Vuonna 1865 työntekijöitä oli noin 85-90 ja vuonna 1913 noin 225. Tehtaan kohdilla on tällä hetkellä Helsingin Oopperatalo. Joulukortti on lähetettu Turusta.

Joulukortti 23.12.1904

Tämän joulukortin on saanut Neiti Hilda Jakobowitsch osoitteeseen Annegatan 31 Helsinki. Sen on lähettänyt Lilli Forss, joka oli suomalainen opettaja ja ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Joulukortti 24.12.1904

Neiti Anna Peng on saanut tämän joulukortin Kirkkopuistikkoon Waasassa jouluna 1904. Kortissa on viiden kopeekan postimerkki. Lähettäjä on ollut Sanni H.

Joulukortti 27.12.1904

Tämän joulukortin on saanut Fanny käsipostissa jouluna 1904. Linda on sen hänelle antanut. Tässä kortissa näkyy jo punahattuisia ja iloisia tonttuja, jotka ovat tulleet niiden alku ajan vakavailmeisten ja pelottavan näköisten tonttujen tilalle.

Joulukortti 22.12.1905

Neiti Suoma Löfgren Pöytyältä on saanut tämän joulukortin. Sen on lähettänyt Iida Naantalista. ”Katsos katsos tuota, kun menee ensiksi maistamaan. Kuinkas nyt muuten kuuluu? Miksi et ole yhtään kirjoittanut?Sano terveiseni kotiväelle kaikille ja toivota iloista Joulua! Voi hyvin”, toivottaa Iida. Tästä nähdään, että joulupuuro ja kinkku ovat kuuluneet jouluruokiin ainakin 119 vuotta.

Joulukortti 24.12.1905

Kansalaisl. Anna ja Oskari Helin Hämeenkatu 2 Oy Salmela ovat tämän joulukortin saajat. Postileimasta ei näy mitään, mistä paikkakunta selviäisi. Kortin on lähettänyt Anna ja H. K. Tässä on varakkaan perheen lasten joulunviettoa. Kortti on ulkomailla painettu.

Joulukortti 24.12.1906

Neiti Fanny Boström on tämän kortin saanut Helsingissä Eerikinkadulla. Kortti on lähetetty Wiipurista. Tässä mainitaan mm. ”Pidä nyt hauska joulu. Kirjoita nyt vastaus. Osote on Pavlovski No 3 Wiipuri. Kiitos paljo kortista, jonka sain silloin Helsingissä. Paljo sinulle terveisiä sinun Äitiltäs!

Joulukortti 22.12.1907

Tämän kortin on saanut Lotta Rinne Neljäs linja 20 Helsinki. Hulda on sen lähettänyt jouluna 1907.

Joulukortti 24.12.1907

Neiti Fanny Boström on saanut jo toisen kortin tässä koosteessa. Osoite on Fapriikinkatu no 36 Holmlund Helsinki. Lähettäjä on Hilja Sula. Hän on historiatietojen valossa ollut merkittävä henkilö. Hilja Sula Tavastestjerna syntyi Pietarissa poliisimestarin tyttärenä vuonna 1948. Hän valmistui opettajaksi ja työskenteli opettajana toimien mm. Privata Fruntimmerskolanin johtajana. Hän kirjoitti myös lasten kirjoja. Hilja kuoli Turussa v. 1924.

* * * *