Pidin pientä kirjoitustaukoa blogieni kirjoittamisesta. En kuitenkaan laiskotellut tuona aikana, vaan velvoittavien tehtävien lisäksi olen lajitellut ja valokuvannut postikorttejani. Niitä alkaa olla jo 75 % järjestelty ja listattu. Tämänkertainen aiheeni liittyy näihin vanhoihin postikortteihin. Tuon näytille Mikkelin tienoolta kirkkoja katseltaviksi. Vanhin niitä käsittävä postikortti on reippaasti yli sata vuotias.
Paikkakunnista tulee esille Anttola, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala ja Ristiina. Kirkkoja tulee esille yhdeksän ja niiden lisäksi on kuva kirkollisesta rakennuksesta eli Mikkelin Kivisakastista. Anttola ja Mikkeli kuuluvat tätä nykyä kuntaliitoksien myötä Mikkeliin. Olen joitakin kuvia vienyt näytille myös omaan Facebook-ryhmään kirkosta oleville korteille eli ”Suomen kirkot postikorteissa”
Anttolan kirkkoa on kuvannut tähän postikorttiin Ari Jaskari 1980-luvulla. Tämä kirkko on entinen Juvan kirkko, josta se siirrettiin Anttolaan vuonna 1870. Kirkkoon mahtuu 650 sanan kuulijaa. Alun perin kirkko on rakennettu Juvalle vuonna 1729.
Alkuperäinen 1700-luvulta peräisin oleva alttaritaulu kuvaa Jeesusta ristillä. Se on nykyisin sakastissa. Sen tilalla on noin vuodelta 1666 peräisin oleva krusifiksi. Kirkon saarnatuolikin on vanhempi kuin itse kirkko, sillä se on 1600-luvulta.
Tämä sisäkuvakin on Ari Jaskarin ottama 1980-luvulla.
Italialaissyntyinen Dino Sassi on ottanut paljon kuvia Suomessa eri paikkakunnilla. Hänestä löytyy pieni pätkä haastattelua Ylen Areenan arkistoissa. Dino Sassi on tämän kuvan ottanut.
Juvan kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Ernst Lohrmann ja Carl Albert Edelfelt. Kirkko rakennettiin vuosina 1856-1863. Istumapaikkoja on 1500. Kirkko on ns. pitkäkirkko ja sen rakennusmateriaalina on kivi. Alttaritaulun on maalannut oma suosikkini Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1889. Siinä ”Jeesus siunaa lapsia”.
Valokuvan tähän postikorttiin on ottanut Peter Strebel 1992.
Matti Salonen on ollut mestarina, kun tätä Kangasniemen kirkkoa rakennettiin Tervaniemen harjanteelle vuonna 1811-1814. Suuri kaksoisristikirkko edustaa Järvi-Suomen emäseurakunnissa noudatettua puuarkkitehtuuria. Se vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1815. Kirkossa on 1500 istumapaikkaa. Alttaritaulu on vuodelta 1851 ja se on Berdt Godenhjelmin maalaama ”Jeesus ottaa jäähyväiset äidiltään”.
Kirkko sijaitsee kirkonkylän keskustassa.
Mikkelin maaseurakunnan kirkko on vuodesta 2013 lähtien ollut Pitäjän kirkko. Oheinen postikortti on aivan 1900-luvun alkupuolelta. Se ei ole kulkenut postissa. Sen on kustantanut Knackstedt & Näther Hampurista. Tämä kortti on yksi kokoelmani aarteista.
Kirkon on suunnitellut arkkitehti Charles Bassi ja valmistuminen tapahtui vuonna 1817. Se on yksi Suomen suurimpia puukirkkoja. Istumapaikkoja on noin 1900. Alttaritaulun on maalannut Amelie Lindahl. Se on jäljennös Pierre-Paul Prudhorin taulusta, joka kuvaa Kristusta ristillä. Kellotapuli on rakennettu vuonna 1815 Matti Salosen johdolla.
Albin Aaltonen on ottanut tämän valokuvan postikorttiin Mikkelin tuomiokirkosta. Kortti on kulkenut vuonna 1961.
Kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck on suunnitellut maassamme useita kirkkoja. Tämä Mikkelin kaupungin pääkirkko on yksi niistä. Se on rakennettu punatiilestä vuosien 1896-1897 välisenä aikana. Kirkko on yksi Suomen uusgoottilaisen kirkkoarkkitehtuurin päätöitä. Kirkossa on ollut alku aikoina 1400 istumapaikkaa, mutta nykyisin sinne mahtuu enää 1200. Kirkon tiilet on valmistettu paikkakuntalaisen Daavid Pulkkisen tiilitehtaassa. Alttaritaulun on maalannut vuonna 1899 Pekka Halonen ja se on ”Jeesus ristillä”.
Sodan jälkeen Viipurin jäätyä rajan väärälle puolen hiippakunnan piispanistuin siirrettiin Mikkeliin. Silloin se vihittiin tuomiokirkoksi.
Tämän kuvan postikorttiin on ottanut U. Heinonen. Kortti ei ole kulkenut.
Tämä Mikkelin venäläinen kirkko rakennettiin vuonna 1906 Linnamäelle. Mikkelissä oli tuohon aikaan paljon venäläisiä asukkaita, koska siellä oli venäläinen tarkka-ampujarykmentti. Kirkko oli ortodoksinen ja se oli omistettu Pyhälle Yrjölle eli suurmarttyyri Georgiokselle. Ensi alkuun kirkkoa ajateltiin pystyttää Mikkelin keskeisimmälle paikalle Hallitustorille. Vastustus oli kuitenkin sen verran suurta, että se jäi onneksi vain aikeeksi. Kirkon toiminta jäi varsin lyhyeksi. Vuoden 1917 Suomen itsenäistymisen jälkeen rakennus ei enää toiminut kirkkona, vaan se oli muun muassa ammusvarastona, tallina, varastona, radioasemana ym. Kirkko purettiin vuonna 1958. Venäläisten lähdettyä maastamme jäi Mikkeliin aika vähän ortodokseja. Talvi- ja jatkosodan jälkeen Mikkeliin evakuoituneiden karjalaisten joukossa oli jonkin verran ortodokseja, joten Mikkeliin rakennettiin uusi kirkko heitäkin varten.
Oikeampi nimi on Savilahden kivisakasti tälle keskiaikaiselle rakennukselle Mikkelissä. Se on rautakautinen kirkko ja hautapaikka. Rakentamisvuosi ajoittuu vuosien 1520-1620 väliin. Se on tehty harmaakivestä. Nykyisen ulkoasun sakasti on saanut 1800- ja 1900-lukujen vaihteen korjauksissa.
Kari Lahti on ottanut oheisen kuvan postikorttiin. Kivisakasti on osoitteessa Porrassalmenkatu 32 a.
Mäntyharjun kirkko on istumapaikkamäärältään Suomen toiseksi suurin puukirkko. Sinne mahtuu 1700 henkeä. Kerimäki on suurin.
Kirkko on valmistunut vuonna 1822. Sen on suunnitellut valtionarkkitehti Charles Bassi. Kellotapuli valmistui vuonna 1819. Alttaritaulun on maalannut Berndt Godenhjelm. Aiheena on ”Jeesuksen ylösnousemus”.
Tämän kuvan postikorttiin on ottanut Seppo Vainio vuonna 1995. Silloin Mäntyharju täytti 400 vuotta.
Volker von Bonin on ottanut tämän kuvan postikorttiin.
Taavetti Rahikainen on rakentanut 1830-1832 aikana Puumalan kirkkoa. Se on kahtamoinen eli kaksoisristikirkko. Alttaritaulu on ”Ristiinnaulittu”. Sen maalautti ja lahjoitti Johannes Luukkonen. Kirkossa on istumapaikkoja 1200 hengelle.
Markku Niemi on ottanut tämän kuvan kirkosta postikorttiin, joka on kulkenut vuonna 1995.
Eskil Collenius toimi rakennusmestarina Ristiinan puista ristikirkkoa tehtäessä. Se valmistui vuonna 1775. Istumapaikkoja on 780. Alttaritaulu on Alexandra Såltinin maalaama. Se esittää ”Jeesusta vastaanottamassa työtätekeviä ja raskautettuja”. Kirkosta löytyy Pietari ja Kristiina Brahen muotokuvat ja ne ovat Etelä-Savon suurin taideaarre. Taulut on tehty ennen vuotta 1650.
Sankarihautausmaalla on isäni kahden veljen Emilin ja Viljon haudat. Isäni suku on monen polven ajan peräisin Ristiinasta. Itsekin sain asua kymmenen ensimmäistä elinvuottani siellä ennen kuin muutimme Mikkeliin.
Laitan tähän listausta edellisistä blogeistani, joista onkin kulunut jonkin verran aikaa:
2 kommenttia
Kiitos Arimo 🥰
Hei! Näitä on ihan ilo tehdä. Korttien keräysinnon myötä on todella kiva näyttää muillekin niitä aarteita, mitä nämä parhaimmillaan ovat. Piirroskortit ovat kuin pieniä taideteoksia. Paikkakuntakorttien kautta näkee selkeästi muutokset, mitä on infrassa vuosikymmenien varrella tapahtunut. Hyvää syntymäpäivää sinulle ex-naapuri!