Jatkan nyt kirkkojen esittelyä postikorttieni kautta. Tuon nyt tarjolle kahdeksan eri kirkkoa. Viisi nyt esille tulevista korteista on vanhemmasta päästä ja kolme on uudempia, jotka sain kokoelmiini ihan muutamia päiviä sitten. Aloitan Tornion kirkolla. Sitä esittelevä valokuva on liikkunut vuonna 1904. Sitten on kaksi kirkkoa Turusta, Maaria ja Tuomiokirkko. Sitten on vuorossa Uudenkaupungin uusi kirkko. Vielä on Vaasan kirkko näiden vanhojen kuvien joukossa. Tuoreilla postikorteilla tuon esille pääkaupungin kirkoista Kallion, Johanneksen ja Temppeliaukion kirkot. Nämä ovat kaikki kulkemattomia, mutta uskoisin, että kuitenkin edelliseltä vuosisadalta.

Tornion kirkko tunnetaan myös nimellä Hedvig Eleonoran kirkko. Se on rakennettu vuosien 1684-1686 aikana. Kirkko on puinen ja se on kolmiparinen tukipilarikirkko. Siinä on paanukatto. Suunnittelijana on toiminut Matti Härmä. Hän on liminkalainen talonpoika. Kiinteä kalustus on hyvin säilynyt yli 300 vuotta vanhassa kirkossa. Nykyisen alttaritaulun on maalannut taidemaalari Ollongren vuonna 1754. Sen aihe on ”Jeesus Getsemanessa”. Tämä vanha kirkko on eräs Suomen kirkkorakennustaiteen kauneimpia saavutuksia. Se on edelleen toiminnassa. Nimen kirkko sai rakentamisen aikaisen Ruotsin kuningattaren mukaan. Länsipuolella oleva kellotapuli rakennettiin vuosina 1686-1687. Se on vanhin säilynyt pohjalainen tapuli. Oheinen postikortti on liikkunut 10.8.1904.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Maaria oli aikanaan oma pitäjänsä. Nyt se kuuluu Turkuun ja on 3,5 kilometrin päässä keskustasta. Tämä postikortti on liikkunut 13.10.1907. Tämä keskiaikainen kivikirkko sijaitsee Turun Räntämäessä. Se on rakennettu todennäköisesti 1440-luvulla. Museovirasto on määritellyt Maarian kirkon ja pappilan yhdeksi Suomen valtakunnan merkittävistä kulttuuriympäristöistä. Aiemmin sen nimenä oli Räntämäen kirkko. Siihen kuuluu tänä päivänä noin 28 000 jäsentä. Se on Turun kymmenestä seurakunnasta suurin jäsenmäärältään. Se sijaitsee Vähäjoen varrella.

Tämä postikortti on kulkematon, joten en saa siitä ajan määritystä postileimojen puuttuessa. Arvelen kortin kuitenkin olevan yli sata vuotta vanha. Se on painettu Tukholmassa Granbergin Taideteollisuus liikkeessä. Kirkko sijaitsee tässä tapauksessa toisella puolella Aurajokea. Se on monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko. Suurelta osaltaan se on keskiajalta. Pitkästä rakennusajasta johtuen se edustaa montaa eri tyylisuuntaa, kuten romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista. Turun tuomiokirkko on ollut maamme merkittävimpiä rakennuksia aikojen saatossa. Se on Suomen ainoa keskiaikainen basilika. Se on suorakolmion muotoinen, kolmi- tai useampi -laivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita laivoja korkeampi, niin että valo pääsee sisään sen yläosan ikkunoista. Siinä on vähän määritelmää siitä, mitä basilika tarkoittaa. Todennäköisesti kirkko rakennettiin 1200-luvun lopulla puusta. Sen vihkimisen ajankohdasta on epävarmuutta. Kirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle Pyhälle Henrikille. Turun palo vuonna 1827 vaurioitti kirkkoa pahasti. Kirkko on 89 metriä pitkä ja leveys on noin 38 metriä. Korkeus on 44,5 metriä. Tornin korkeus on reilu 85 metriä.

Postikortti on kulkenut 18.5.1907. Tarkennetaan vielä kirkon nimeä. Yli sata vuotiaasta kuvastakin huolimatta kyseessä on Uudenkaupungin uusi kirkko. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1858 ja kirkko valmistui vuonna 1863. Sen suunnitteli Georg Theodor von Chiewitz.

Oheisen kuvan postikortti on liikkunut 8.6.1938. Tämän kirkon on suunnitellut Carl Axel Setterberg. Kirkko otettiin käyttöön vuonna 1862, mutta se valmistui kokonaan vuonna 1869. Silloin se virallisesti vihittiin käyttöön. Se on kolmilaivainen pitkäkirkko. Se edustaa tyyliltään lähinnä englantilaista gotiikkaa. Kirkossa on kolme eri alttaritaulua. Ne ovat Albert Edelfeltin ”Paimenten kumarrus”, R.W. Ekmanin työ ”Pyhä ehtoollinen” ja Louis Sparren teos ”Kristuksen hautaaminen”. Kirkossa ja lehtereillä on noin 900 istumapaikkaa. Alakerran kryptaan mahtuu 130 henkeä.

Tämä postikortin kuva on Helsingin Kalliosta. Valokuvaaja on ollut Pentti Harala Espoosta. Uskoisin kuvan olevan 1990-luvulta. Tämä korttini on kulkematon, joten siitä en saa aikamerkintöjä hyödyksi. Olen itse kuulunut tämän kirkon seurakuntaan vuosina 1977-1989. Asuimme Haapaniemenkadulla siihen aikaan. Kalliossa on toinenkin kirkko. Se on Alppilan kirkko. Tämän rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Se edustaa kansallisromanttista suuntaa, jonka piirteitä on yhdistetty kansainvälisiin jugend-vaikutteisiin. Sitä rakennettiin vuosina 1908-1912. Kirkko sijaitsee osoitteessa Itäinen Papinkatu 2. Istumapaikkoja on 1 100. Kirkko on 65 metriä korkea ja ristin huippuun on 94 metriä meren pinnasta. Kirkko sijaitsee mäen päällä.

Alttaritauluna vanhassa kotikirkossani on Hannes Autereen vuonna 1956 veistämä puinen reliefi. Sen aihe on Jeesuksen kutsu: ”Tulkaa minun tyköni”. Teoksen malleina on käytetty Kallion kaupunginosan asukkaita.

Tämä on Johanneksen kirkko osoitteesta Korkeavuorenkatu 12. Tämä oli lähellä työpisteitäni 1990-luvulla. Olin silloin kiinteistöesimiehenä valtion kiinteistöissä Erottajan alueella. Meillä oli yli 30 rakennusta kiinteistönhoidossa Rakennushallituksen alaisuudessa Helsingin rakennuspiirissä. Tässä kirkossa oli minulla tuttu suntio Mikkelin ajoilta. Noin sadan metrin päässä meiltä asui Aake Kalliala. Hänestä tuli suntio 1995 jälkeen tähän kirkkoon, tosin TV-sarjassa, ja sen nimi oli Kotikatu. Myös bensis samasta sarjasta oli lähellä hoidossamme ollutta Ympäristöministeriötä Ratakadun ja Yrjönkadun kulmilla.

Johanneksen kirkko rakennettiin vuosien 1888-1891 välisenä aikana. Kirkon suunnitteli arkkitehti Adolf Emil Melander. Hän oli Tukholmasta. Kirkkoon mahtuu 2 600 henkilöä. Se on paikkaluvultaan Suomen suurin kivikirkko. Se on uusgoottilaisuuden suunnan pääesimerkki kirkkojemme joukossa. Alttaritauluna on Järvenpäässäkin asuneen Eero Järnefeltin vuonna 1932 maalaama ”Taivaallinen näky”. Se kuvaa Saulus Tarsolaista, kun hän kääntyi kristinuskoon Damaskoksen tiellä.

Paljon on yhtäläisyyksiä omasta mielestäni Tyrvään kirkolla ja tällä Johanneksen kirkolla. Toissa kesänä sain tutustua Sastamalassa samaa uusgoottilaista tyyliä edustavaan kirkkoon bongausreissullani. Viikon aikana kävin noin kymmenen kirkkoa läpi. Oheinen postikortti on kulkematon. Ei ole kuvaajan nimeäkään mainittu.

H. Savolainen on ottanut tämän sisäkuvan Taivallahdenkirkosta, jota myös Temppeliaukion kirkoksi kutsutaan. Kallioon louhittu kirkko on tullut itselleni tutuksi. Siellä on sisareni vihitty avioliittoon ja samoin myöhemmin hänen tyttärensä. Sain istumapaikkojen määräksi noin 750. Tosin oli se mainittu myös eräässä tiedostossa. Tämän persoonallisen kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen. Akustiset ominaisuudet ovat niin hyvät, että kirkko on suosittu konserttipaikka. Kirkko sijaitsee Lutherinkadulla Töölössä. Se edustaa modernismia tyyliltään. Kirkko valmistui vuonna 1969.

Minulla on vielä lajittelu ja korttien kuvaaminen kesken. Tiedän, että vanhoja kortteja on vielä näyttämättä muutamia päiviä sitten saatujen uudehkojen korttien ohella.

Tässä on joitakin edellisiä artikkeleita kirjoitelmistani:

• Suomalaisia kirkkorakennuksia postikorteissa
• Lisää kotimaisia postikorttitaiteilijoita
• Terveisiä Kotkasta postikorttien kautta
• Kotimaisia postikortin tekijöitä neljännen kerran
• Suomalaisia postikortin tekijöitä kolmannen kerran

Laitan tähän oheen kaksi mainosta. Klikkaa kuvia ja katso, mitä on tarjolla!

*

Finlaysonilta löydät laajan valikoiman laadukkaita tekstiilejä! Tätä kautta saat kestäviä ja ajattoman kauniita tuotteita kotiin verkkokaupasta. Tutustu!

*

Klikkaa ja katso, mitä Vallila tarjoaa! Siellä on edullisia verhoja, mattoja ja muuta sisustukseen liittyvää tavaraa!