Tuon näytille vanhoja postikortteja Helsingin merkityksellisistä rakennuksista. Arvelen, että korttien keski-ikä on siinä sadan vuoden kieppeissä. Aakkosjärjestyksessä nämä rakennukset ovat Argoksen talo, Ateneum, Betania-talo, Fennia talo, Kallion kirkko, Lundqvistin liikepalatsi, Teknillinen korkeakouu ja Yliopisto. Esiteltävistä kohteista itselleni tuli erikoisen tutuiksi Ateneum ja Teknillinen oppilaitos. Olin 1990-luvulla Helsingin Rakennuspiirissä Erottajan alueella kiinteistöesimiehenä. Molemmissa näissä mainitsemissa rakennuksissa tehtiin minun aikaan peruskorjauksia. Sitäkin kautta kiertelin monissa katselmuksissa urakoitsijoiden ja Rakennushallituksen asiaankuuluvien henkilöiden kanssa. Rakennuspölyä ja erityisesti asbestia sai varoa useinkin näillä kierroksilla. Eipä ollut kenelläkään hengityssuojaimia käytössä.

Talosta puhutaan nyttemmin Argoksen talo nimellä. Oheinen postikortti on liikkunut neiti Lyli Johanssonille Tehtaankadulle yli sata vuotta sitten. Korttia on kustantanut Theodor Wulff.

Rakennuksen sijainti on Pohjoisesplanadin ja Mannerheimintien kulmauksessa. Se on viisikerroksinen talo. Alun perin se rakennettiin asuintaloksi. Julkisivun suunnitteli John Settergren. Se oli Helsingin ensimmäisiä jugend-tyylisiä julkisivuja käsittävä rakennus. Se valmistui vuonna 1897. Heti talon valmistuksen aikaan alakertaan perustettiin Wulffin paperikauppa. Se antoi rakennukselle nimen, sillä sitä alettiin kutsua Wulffin kulmaksi. Paperikauppa toimi vuoteen 1965 tässä rakennuksessa. Stockmann osti Argoksen vuonna 1919. Talonjulkisivut ovat edelleen jäljellä, mutta sisätilat purettiin vuosina 1986-1987 Stockmannin tavaratalon laajennuksen tieltä.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Oheinen postikortti on kulkematon. Sitä on kustantanut O.Y. Launis A.B. Ateneumin edustalla on ollut vossikka-ajureiden tolppapaikat tuohon aikaan.

Arkkitehti Theodor Höijer suunnitteli tämän uusrenessanssirakennuksen, joka valmistui vuonna 1887. Ensi alkuun tässä rakennuksessa oli Ateneumin taidemuseo ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu. Vuosina 1985-1991 tätä taloa peruskorjattiin. Pääsin tutustumaan lähes korjattuun rakennukseen, kun siirryin Hakaniemestä tänne Helsingin ydinkeskustaan. Taloon tuli hyvin paljon uutta teknikkaa. Tavoitteena oli, että lämpötila pysyi vakiona näyttelytiloissa. Suuria haasteita tuli jäähdytyksen toimivuuden suhteen. Lämpötilan tuli muistaakseni olla aivan tasan 20 astetta kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Kosteuden tuli olla 30-60 %:n välissä.

Minulla on käytettävissä taloesittelyä Ateneumista ajalta 1950-1951 kiinteistönhoidollisten tietojen suhteen. Kiinteistöä hoitivat lämmittäjät Ossian Strandberg ja Bror Veckström. Lämmityslaitos on National-lämminvesikattiloita 4 kpl tulipinnaltaan 23 m2. Polttoaineenkulutus on 2 300 m3 halkoja lämmityskautena. Talossa sijaitsee Taideteollisuuskoulu ja siellä pidetään taidekursseja, joissa on alastonmalleja, minkä johdosta taloa on lämmitettävä erikoisemmin. Lisäksi kuuluu lämmittäjille jonkin verran talonmiehen tehtäviä.

Tein Valtion kiinteistönhoitohenkilökunnan historiikin vuosilta 1945-1995, josta tuon taloesittelyn poimin. Se oli mielenkiintoinen projekti.

Betania-talo tai -koti sijaitsee Punavuoressa Merimiehenkadun ja Perämiehenkadun kulmassa Telakkapuiston vierellä. Sitä on kutsuttu stadin yhteisötaloksi myös. Talon on suunnitellut arkkitehti Karl August Wrede. Se valmistui vuonna 1904. Kaupunkilähetys toimi talon rakennuttajana. Tässä talossa oli paljon hienoja asioita. Siinä toimi lastenseimi. Kodittomat nuorukaiset saivat sieltä myös turvakodin. Varattomille kansalaisille jaettiin siellä Kansankeittiöstä ruokaa. Vuonna 1949 talo siirtyi kaupungin omistukseen. Nimensä rakennus on saanut Raamatusta. Betania oli Jeesuksen ystävien Lasaruksen ja hänen sisartensa Martan ja Marian kotiseutua.

Postikortti on yli sata vuotta vanha ja se on kulkematon. Se on omasta kokoelmastani.

Fennian talo sijaitsee osoitteessa Mikonkatu 17. Sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna. Se valmistui vuosina 1898-1899. Siitä tuli silloisen hotelli Fennian talo. Tyylisuunta on uusbarokki. Tienoo on entistä Kluuvinlahden pohjaa.

Postikortti on liikkunut 1.3.1915 Helsingistä Espooseen neiti Alli Kaliinille. Kortti on omasta kokoelmastani.

Kallion kirkko on Lars Sonckin suunnittelema. Se edustaa kansallisromanttista tyyliä ja sen piirteitä on yhdistetty jugendvaikutteisiin. Kirkon sijainti on Kalliossa osoitteessa Itäinen Papinkatu 2. Kirkko rakennettiin vuosien 1908-1912 aikana. Ulkokuori on harmaata graniittia Uudestakaupungista. Kirkossa on 900 istumapaikkaa. Kallion kirkko on 65 metriä korkea ja ristin huippuun on 94 metriä merenpinnasta. Suoralinja Kopernikuksentietä, Unioninkatua ja lopuksi Siltasaarenkatua päättyy Kallion kirkkoon ja on 2,5 kilometriä pitkä.

Postikortti on liikkunut 2.9.1919 neiti Anna Kanervalle Turkuun. Se ei ole lähtenyt Helsingistä, vaan Ähtäristä. Kallion kirkko oli kotikirkkomme vuosina 1977-1989. Papitkin saivat joitakin kertoja kahvia juodakseen, kuten Hectorin laulussa. He kävivät nimittäin meillä kotona, kun asuimme Haapaniemenkadulla. Seppo Mäkelä kävi vihkimässä vaimoni ja minut toukokuussa 1982. Myös Juha Paukkunen vieraili kotonamme kastejuhlan merkeissä.

Kansallisteatteri sijaitsee Rautatientorin vierellä osoitteessa Läntinen teatterikuja 1. Rakennuksen suunnittelija oli Onni Tarjanne. Teatteri valmistui vuonna 1902. Talon vihkiäisissä 9.4.1902 tuli nimi Suomen Kansallisteatteri käyttöön samalla. Se oli aiemmin ollut Suomalainen teatteri. Rakennus on kansallisromanttinen talo ja se on myös Uudenkaupungin graniitilla päällystetty, kuten Kallion kirkkokin. Yleisöä mahtuu teatteriin 1424 henkeä.

Kustaa niminen nuorukainen on tämän postikortin saanut käsipostissa yli sata vuotta sitten. Valtiokonttorin virastomestari Jouni J. teki pitkän päivätyön myös Kansallisteatterissa vahtimestarina. Jouniin tutustuin 1980-luvulla samassa talossa Sörnäisten rantatiellä työskennellessäni.

Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa on sijainnut Lundqvistin liikepalatsi. Sen on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist. Talo avattiin käyttöön vuonna 1900. Kun kerron tarkemman osoitteen, niin monet muistavatkin rakennuksen paremmin. Se on Aleksanterinkatu 13 ja Mikonkatu 5. Aleksi 13 on tuttu kohde monille.

Tämä postikortti on painettu Hampurissa Knackstedt & Näther nimisen yrityksen toimesta. Kortti on kulkematon. Uskon sen olevan noin 120 vuotta vanhan.

Helsingin teknillinen korkeakoulu on osoitteessa Abrahaminkatu 1-5 tai sitten voi käyttää osoitetta Bulevardi 31. Tämä rakennus valmistui vuonna 1877 arkkitehti F.A. Sjöströmin suunnittelemana. Sitä on laajennettu vuonna 1905 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmien mukaan. Nyström on itselleni tuttu siinä mielessä, että hän on suunnitellut Valtionarkiston, joka valmistui Rauhankadulle 1890. Se oli hieno työpaikkani vuosina 2005-2019. Tutuksihan minulle tuli myös tämä rakennus, koska toimin tällä alueella kiinteistöesimiehenä 1990-luvulla Helsingin Rakennuspiirissä ja myöhemmin pari vuotta Engelissä. Tämän päärakennuksen peruskorjaus toteutettiin vuosina 1990-1995. Sotien aikaan tämä rakennus kärsi pommituksista. Tarinan mukaan venäläiset luulivat rakennusta presidentin linnaksi sen komean ulkoasun vuoksi. Nimikkotalkkarina tässä kohteessa toimi Jylhän Oiva ennen kuin minun aikana siirryimme alueelliseen huoltomiesjärjestelmään. Vanha kevään luritus oli muuttunut muotoon: ”Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, Oivan piposta ei päivääkään!”.

Tämä postikorttini ei ole kulkenut, Siitä ei voi päätellä leimojen avulla ajankohtaa. Uskon kuitenkin kortin olevan yli sata vuotias.

Carl Ludvig Engel on suunnitellut paljon rakennuksia Helsingissä. Yliopisto empirerakennuksena on yksi hänen päätöistään. Sen hän suunnitteli vuonna 1832 Senaatintorin varrelle. Rakennustyöt aloitettiin vappuna 1828. Koko tämän päärakennuksen ympärillä oleva kortteli on tänä päivänä yliopistoa. Se tuntee osoitteet Unioninkatu 34, Aleksanterinkatu 5, Fabianinkatu 33 ja Yliopistokatu 2.

Postikortti Unioninkadun puolelta on yli sata vuotta vanha. Tämä on kulkematon. Knackstedt & Näther Hampurista on tätä korttia painanut. Kortti on omasta kokoelmastani.

Tässä on kuvaa postikortin kautta Yliopiston juhlasalista. Kaikki juhlasalin hienot maalaukset tuhoutuivat helmikuussa 1944 suurpommituksissa. Itselläni oli tilaisuus käydä tässä komeassa juhlasalissa pari kesää sitten. Tyttäreni valmistui kasvatustieteiden maisteriksi. Se oli aikuisopiskelevalta kolmen lapsen äidiltä aivan mahtava suoritus.

Tämä kortti on yli sata vuotta vanha. Se on Knackstedt & Nätherin painama postikortti. Se ei ole kulkenut postin kautta.

Oheinen valokuva on yliopiston salista itse ottamanani toissa kesältä.

Tässä oli Helsingin rakennuksia tällä erää postikorttien välityksellä. Jatkan näitä vielä myöhemmin. Minulla on kaikkiaan pari sataa vanhaa korttia Helsingistä, joten palaan vielä asiaan.

Laitan tähän edelliset artikkelit, jotka kaikki jossakin muodossaan käsittelevät postikortteja. Tämä on minun nyt eniten päällä oleva harrastus. Korttejani järjestäessä ja niitä kuvatessani tulee aina näitä mielitekoja tekaista tästä ja tuostakin blogi.

• Suomen kirkkoja postikorteissa viidennen kerran
• Hämeenlinnaa vanhoissa postikorteissa
• Mikkeliä vanhoissa kuvissa – Porrassalmenkatua toisen kerran
• Mikkeliä vanhoissa kuvissa – Porrassalmenkatu
• Pääsiäiskorteilla jatketaan – kolmas kooste piirtäjistä

Laitan oheen muutaman mainoksen sopimuskumppaneiltani.

*

Nyt alkaa olla hyvä aikaa varata kesämökki! Käy kurkistamassa laajasta valikoimasta. Sieltä löytyy myös edullisia äkkilähtö-mökkejä.

*

Klikkaa kuvaa ja katso Finlaysonin tuoretta vaatemallistoa!