Nyt muistelen menneiden vuosien talvien lumia. Toivottavasti en saa tikulla silmään. Kyseessä on lapsuus- ja nuoruusajan kotikaupunkini Mikkeli. Sinne muutimme Ristiinasta 1960-luvun alkupuolella Vesitorninkadulle. Ehdin aloittaa neljännen luokan kansakoulua Ristiinassa ja kuukauden jälkeen muutimme Mikkeliin. Siellä jatkoin Urpolan kansakoulussa vajaan vuoden, kunnes pääsykokeiden jälkeen sain kunnian aloittaa opinnot Mikkelin Lyseossa.

Kaupungintalo

Osoitteessa Raatihuoneenkatu 8 on Mikkelin kaupungintalo. Volker von Bonin on tämän kuvan ottanut. Aikaa hän ei ole laittanut tiedostoon, mutta veikkaan, että kuva on 1970-luvulta. Tässä rakennuksessa olin töissä 1976-1977 syksystä syksyyn. Välillä olimme evakossa Maaherrankadulla kadun toisella puolella. Arkistonhoitajana toimi Terttu Honkanen, jonka alaisuudessa olin. Kaupunginjohtaja oli tuohon aikaan Eero Raunio ja sihteerinä Juha Saarinen.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Kivisakasti

Mikkelin Kivisakastia Porrassalmenkadulla on kuvannut vuosien 1982-1983 välisenä aikana Teuvo Kanerva. Kuva on Museovirastosta. Kivisakasti on yksi Savon vanhimmista rakennuksista. Se on 1320-luvulla rakennetun Savilahden kirkon sakasti-osa. Tämän rakennuksen sijainti oli lähellä kouluani Mikkelin lyseota. Noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin tämä valokuva on otettu, niin isommat pojat luokaltani kävivät aina tupakalla tämän historiallisen rakennuksen liepeillä. Olin kerran mukana ja muistan sen vielä selkeästi. Yksi luokkakaverini ei itse polttanut, mutta hän halusi kertoa, mitä eroa oli Nixonin ja Makarioksen tupakanpoltolla. Hän oli nähnyt sen, kenellä oli kaikkein vajain aski ja hän kertoi sen tarinan hänen tupakoillaan. Sitten hän otti tupakan ja kertoi, miten Makarios poltti. Hän irroitti siitä filtterin ja kertoi, jotta Makarios ei sellaista tarvitse. Sitten hän otti toisen tupakan ja katkaisi sen moneen osaan. Hän kertoi sitten, että Nixon ei polta ollenkaan. Varmasti tarinan kertoja oli miettinyt tätä juttua koko edellisen yön, koska hän oli osannut siihen varautua hyvin. Hän ojensi täyden Marlboro-askin sille, jolta oli kaksi tupakkaa vaurioittanut. (Voin paljastaa, että hän oli kauppiaan poika, kuten minäkin.)

Talvinen Hallitustori vuonna 1964

Pakkaspäivä on meneillään talvella 1964. Uuskuva on tämän näkymän ikuistanut Mikkelin torilta. Hevosajoneuvoliikennettä on ollut vielä Maaherrankadulla kyseiseen aikaan. Vähän on ollut vielä asiakkaita.

Tornimäki

Puhdasta ja valkeaa lunta on myös Tornimäellä hissillä ylös mentäessä. Kuvan on ottanut 1970-luvulla Volker von Bonin. Kuva on Museoviraston kokoelmista. Itse tykkäsin enemmän hiihdellä Kalevankankaalla tavallisilla murtomaasuksilla. Pariin otteeseen otin osaa myös Jousihiihtoon, jossa matkat olivat 30 ja 50 km. Tallessa on kunniakirja ainakin tuolta lyhyemmältä matkalta. Mäntyniemi oli matkan varrella hyvä mehun juonti etappi. Naapurini Siekkilästä, Sihvolan Jukka, oli innokas käymään täällä Tornimäellä laskettelemassa.

Mikkelin Raviradan maisemissa

Taitaapi olla vuosi 1971 tai 1972, kun olen itse ollut puhtaan lumen äärellä Raviradalla. Tienoo on paljon muuttunut tältä ajalta.

Vuorikatua 1960-luvulla

Vuorikatua 1960-luvulla on kuvannut Uuskuva. Tässä olemme kuvan myötä osoitteessa Vuorikatu 7 ja 9. Toiseen suuntaan kulkee Savilahdenkatu. Taustalla on jyhkeänä paikallaan Mikkelin maamerkki Naisvuori. Kuvan ottajasta vielä sen verran, että Uuskuva syntyi, kun Uuden Suomen kuvaosastoa uudistettiin vuonna 1958. Myöhemmin Uuskuva irtautui Uudesta Suomesta. Heidän studio sijaitsi Kruununhaassa Helsingissä ja toiminta jatkui 1980-luvun lopulle.

Puutaloja Mikkelissä

Pylkkästen talo Emolassa on tässä talvisessa valokuvassa. Kuva on Museoviraston kokoelmista ja se on otettu vuonna 1964. Ennen oli ruoho vihreämpää kesällä ja lumi valkeampaa talvella kuin nykyisin. Sirkatkin soitti salolla, muttei ne enää pahemmin. Kyseinen talvi on jäänyt mieleen talviolympialaisten osalta. Ne pidettiin Seefeldissä Innsbruckissa. Mister Seefeldiksi valittiin Eero Mäntyranta. Hän hiihti erinomaisesti. Hyvin siellä pärjäsi mäkihypyssäkin Veikko Kankkonen. Sain myöhemmin Vikiltä ja Björn Wirkolalta nimikirjoitukset mäkihyppykisoista Hiihtomäeltä. Ne ovat johonkin kadonneet.

Annikinkatua

Tässä olemme kuvan kautta osoitteessa Annikinkatu 5 ja Porraskatu 2 alemman talon osalta. Kuvan on ottanut 1970-luvun taitteessa Volker von Bonin. Melko lähellä on Hänski, joka on Mikkelin jääpallopyhättö nykyisin. Kuva on Museoviraston kokoelmista. Pelikavereita MP:n junioriajoilta asui näillä nurkilla Marttisen Raine ja Laitisen Veikko. Kerran tulimme pelimatkalta Kokkolasta yöllä. Pelasimme sitten Veken kanssa pikku-Wembleyllä maalista maaliin aamuun asti. Siinä sai aina uuden vedon, jos ylähirrestä, tolpasta tai torjunnasta pallo kimposi takaisin. Rainella olin kerran henkisenä tukena Helsingin matkalla. Kävimme siellä hänen Volvo Amatsonilla. Kävimme Ranskan suurlähetystössä. Raipalla oli hirveä hinku päästä muukalaislegioonaan. En tiedä yksityiskohtia enempää, kun autossa odottelin.

Natulinin talo

Uuskuva on ikuistanut näkymää ns. Natulinin talosta osoitteessa Vuorikatu 11. Kaupunginpalvelija Anders Natulin rakennutti vuonna 1847 asuintalokseen yksikerroksisen empiretyylisen hirsitalon. Talo sai purkutuomion 1990-luvulla, mutta kotiseutuneuvos ristiinalainen Olli Kervinen pelasti sen. Rakennus purettiin ja siirrettiin Ristiinan vuosina 1990-1991. Siellä se toimii viehättävänä kahvilarakennuksena Brahelinnan lähellä. Siellä lähellä on meillä Fagerlundin sukuseuran kokous tämän kuukauden viimeisenä lauantaina. Isoäitini isän puolelta oli Maria Sofia omaa sukua Fagerlund. Isoisä oli August Manninen.

Maaseurakunnan kirkko

Marja-Terttu Knapas on kuvannut Mikkelin maaseurakunnan kirkkoa vuonna 1981. Kuva on Museoviraston kokoelmista. Nykyisin on nimi Pitäjän kirkko. Minä kuuluin Mikkelissä asuessani Tuomikirkkoseurakunnan piiriin. Charles Bassi on tämän kirkon suunnitellut. Se valmistui vuonna 1817. Kellotapuli valmistui jo 1815 Matti Salosen johdolla. Istumapaikkoja kirkossa on noin 1900. Se on yksi suurimpia puukirkkoja Suomessa. Kerimäki on ykkönen.

Hallituskatua

Teuvo Kanerva on kuvannut Mikkelin ydinkeskustassa Hallituskatua vuosien 1975-1980 välisenä aikana. Kuva on Museoviraston kokoelmista peräisin. 1970-luvun alussa tytöt kiertelivät oikealla puolella olevaa korttelia jalan ja me pojat autoilla. Kerran muistan, kun eräs poliisi pysäytti siviilit päällä Kamisen Jeren ja minut kysellen, jotta pääseekö hän seuraavalle kierrokselle kyytiin.

Tässä on tällä erää vanhojen asioiden muisteleminen kuvien kautta. Jatkan näitä Mikkelin kuvia jälleen uudestaan myöhemmin.

Laitan seuraavaksi linkin, joista pääsee katsomaan edellisiä kuvapainotteisia blogejani. Ne ovat viime aikoina olleet paljolti postikortteihin liittyviä. Se harrastus iski päälle ollen passiivisena jonkin aikaa taustalla.