Olen hankkinut muutamia suurempia eriä vanhoja postikortteja muutamien viime kuukausien aikana. Erittäin iloinen olen ollut 1900-luvun alun kirkkoja kuvaavista postikorteista. Olenhan itsekin aika ajoin harrastanut kirkkobongausta, joten näiden kautta on myös mielenkiintoista perehtyä niihin. Laitan blogini loppuun linkkejä muutamien kirkkojen osalta tekemiini kuvapainotteisiin kirjoitelmiin.

En ole vielä aivan kaikkia kuntakohtaisia postikortteja käynyt tarkemmin läpi, mutta aakkosellisesti sieltä alkupuolelta tuon nyt 12 vanhaa valokuvaa näytille, joista olen myös kaivanut täydennystietoa internetin ihmeellisestä maailmasta. Itseäni on kiinnostanut myös paljon alttaritaulut ja niistä erikoisesti Alexandra Frosterus – Såltinin maalaamat. Hänen käsityön jälkeä maalaajana löytyy synnyinpitäjäni Ristiinan kirkosta sekä esimerkiksi Kerimäeltä ja Karjalohjalta. Hän on maalannut ainakin 68 alttaritaulua, joten siinä on mielenkiintoinen projekti muillekin perehtyä livenä kaikkiin niihin eri puolilla Suomea.

Tästä postikortista on postimerkin irroittamisen yhteydessä hävinnyt myös aikamerkinnät. Oletan, että kuva korttiin on otettu melko heti tämän kirkon valmistumisen aikaan. Kortti on liikkunut Herra Juho Hakolle Laihialle Miettylään. Se on postitettu Kuortaneelta. Tämä kirkko valmistui vuonna 1914. Arkkitehtina on ollut Kauno S. Kallio. Arkkipiispa Gustaf Johansson vihki kirkon 4.10.1914 Mikkelin päivänä. Hyvä Mikkeli! Alttaritaulun on maalannut Oskari Paatela. Se kuvaa Jeesuksen ottamista ristiltä. Kirkkoon mahtuu 660 henkilöä.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Postikortti Karkkilan kirkosta on kulkematon, joten siitä ei saa ajankohtaa esille. Tämän kirkon on rakentanut laihialainen Matti Öisti vuonna 1781. Tämä on puinen erivartinen ristikirkko. Siinä on uusklassismin piirteitä. Alttarin lasimaalauksen on tehnyt taiteilija F.X. Zettler. Se on nimeltään Seimen lapsi ja se hankittiin vuonna 1925. Erillisen kellotapulin rakensi Matti Tolpo vuonna 1804. Se uusittiin vuonna 1844. Istumapaikkoja kirkossa on 650. Kirkon osoite on Huhdintie 6 Karkkila.

Neiti Hinde Jakobowitsch on saanut tämän postikortin Punkaharjulle Estheriltä Joensuusta 24.8.1922. Joensuun kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck. Se valmistui vuonna 1903. Sama mies on suunnitellut myös Mikkelin tuomiokirkon. Suomessa on ainakin 30 hänen suunnittelemaa kirkkoa. Kirkko edustaa uusgotiikkaa, mutta siinä on myös piirteitä jugendista. Alttaritaulun on maalannut Ilmari Launis. Kirkkoon mahtuu 900 henkeä. Se on osoitteessa Papintie 1.

Tämä postikortti on liikkunut 17.2.1923. Sen on käsipostissa saanut neiti Aili Asula. Tänä päivänä tämä kirkko tunnetaan Pyhän Katariinan kirkkona. Se on Turussa Nummin kaupunginosassa. Se on keskiaikainen kivikirkko, Näitä samankaltaisia tuli bongailtua toissa kesänä Pirkanmaalla mökkeillessä. Tämä on rakennettu 1440-1450 luvuilla. Kirkko sijaitsi Kaarinan alueella vuoteen 1934, jolloin Nummen alue siirrettiin Turun kaupunkiin. Nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1991. Tämän osoite on Kirkkotie 46 Turku. Istumapaikkoja kirkossa on 500.

Tämä postikortti on kulkematon. Ida Myllylän kirjakauppa Kalajoella on tätä myynyt. Tämä evankelisluterilainen kirkko rakennettiin punatiilestä vuosina 1876-1879. Sen suunnitteli F.W. Lüchow. Istumapaikkoja on 1300. Alun perin kirkko oli uusgoottilainen. Tulipalo tuhosi kirkon 16.2.1930. Kirkko rakennettiin heti uudestaan 1930-1931. Alttaritaulun on maalannut Adolf von Becker vuonna 1887. Se kuvaa Kristuksen ylösnousemusta.

Tämä kortti on lähtenyt 18.7.1905 Tammisaaresta opettajatar Olga Johanssonille Vuorimiehenkadulle Helsinkiin. Tämä on ollut samalla häihin kutsu, jossa vihkiminen tapahtui postikortin kirkossa. Vihkipari oli Saima Latvala ja Janni Valmari ja se tapahtuisi 21.7. Kortti oli Helsingistä palautettu lähettäjälle ja siellä oli siihen merkitty uusi osoite Runni Iisalmessa. Kortti on leimattu Iisalmessa 22.7.1905. Jos ei Olga saanut viestiä muuta kautta, niin silloin jäi vihkimen häneltä näkemättä.

Wikipedia kertoo, että Johannes Valmari oli suomalainen kemisti ja Helsingin yliopiston professori. Samassa tekstissä on maininta, että Valmarin puoliso vuodesta 1905 oli Saima Latvala.

Kemin vanha kirkko tunnetaan nykyisin nimellä Pyhän Mikaelin kirkko. Se on Mikaelintiellä Keminmaalla. Se on keskiaikainen harmaakivikirkko, joka on rakennettu pääosin vuosina 1551-1553. Se on Alatornion ohella Suomen pohjoisin keskiaikainen kivikirkko. Se on myös yksi viimeisiä katolisen ajan kirkkorakennuksia Suomessa. Nykyään se on merkittävä turistikohde sekä suosittu vihkipaikka.

Kortti on liikkunut Keuruulta 11.7.1928 maisteri H.E. Kallialalle Mariankadulle Helsinkiin. Tämä kirkko vihittiin käyttöön vuonna1758. Suunnittelija ja rakennusmestari oli Antti Antinpoika Hakola vuosina 1756-1758. Hän oli itseoppinut kirkonrakentaja Etelä-Pohjanmaalta. Kirkon maalaukset on pääosin tehnyt turkulainen maalarimestari Johan Tilen. Istumapaikkoja kirkossa on 550.

Tämä postikortti on kulkenut 19.3.1904 Kotkasta Josefilta herra J.O. Bergsille Helsinkiin venäläiseen sotilassairaalaan. Nykyään tämä kirkko tunnetaan Pyhän Nikolaoksen kirkkona. Se rakennettiin vuosina 1799-1801. Se on Kotkan ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Jakov Perrin. Kirkko vihittiin käyttöön 14.10.1801. Se edustaa venäläistä uusklassismia.

Tämä postikortti on kulkenut rouva Anna Ericssonille Ruotsiin eri kierroksien jälkeen Tukholmaan. Se on lähetetty Pitkäniemestä 19.7.1911.

Tämä kappeli sijaitsee Risteentie 28 osoitteessa Kokemäellä. Tämä on Pyhän Henrikin saarnahuone Ylistaron kylässä. Se on keskiaikainen hirsiaitta, jossa perimätiedon mukaan piispa Henrik saarnasi ja vietti elämänsä viimeisen yön vuonna 1156. Se on Suomen vanhin säilynyt puurakennus.

Tämä kortti on liikkunut vuonna 1907. Se on lähetetty Helsinkiin maisteri Johannes Hällströmille Fredrikinkatu 32 osoitteeseen. Lohjan harmaakivikirkko on Suomen keskiaikaisista kirkoista kolmanneksi suurin Turun tuomiokirkon ja Naantalin luostarinkirkon jälkeen. Pyhälle Laurille omistettu kirkko mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1382. Se sijaitsee Lohjalla osoitteessa Kirkkokatu 1.

Tämä postikortti on liikkunut 8.6.1913 Inkeroisista Seinäjoelle rouva Josephine Erwastille. Tämä Loviisan kirkko on uusgoottilaista rakennustyyliä edustava kirkko. Theodor Chiewitz ja Julius Basilier suunnittelivat kirkon 1863-1865. Se on tiilirakenteinen ja siellä on 1000 istumapaikkaa.

Tämä postikortti on kulkematon . Sen on painanut Knackstedt & Näther Hampurista. Mikkelin maaseurakunnan kirkko oli nimenä vuoteen 2013 saakka. Sen jälkeen tämä on ollut Mikkelin Pitäjän kirkko. Charles Bassi on tämän minullekin tutun kirkon suunnitellut ja se valmistui vuonna 1817. Se on Suomen suurimpia puukirkkoja. Alttaritaulu on Amelie Lundahlin tekemä jäljennös Pierre-Paul Prud´honin maalaamasta taulusta, joka kuvaa Kristusta ristillä. Istumapaikkoja on 1900. Kirkko sijaitsee osoitteessa Otavankatu 9.

Tässä on ensimmäinen osio kirkoista postikorteissa. Tulen varmasti jatkamaan näitä, jos Luoja suo, koska kyseessä on paljon itseänikin kiinnostava aihe.

Laitan tähän suorat linkin aiemmin tekemiini kirkkobongaus blogeihin:

Mannarin kirkkobongausta – Suodenniemi – Arimon blogi – Mannari

Mannarin kirkkobongausta – Mouhijärvi – Arimon blogi – Mannari

Mannarin kirkkobongausta – Lavia – Arimon blogi – Mannari

Tässä on muutama mainos sopimuskumppaneideni joukosta. Sieltä voi löytyä hyviä joululahjavinkkejä!

*

Finlaysonilta löydät laajan valikoiman tekstiilejä! Tule etsimään suosikkisi! Klikkaa kuvaa ja katso!

*

Dermosil edustaa kauneutta, ihoystävällisyyttä ja vastuullisia valintoja. Dermosilin tuote on lahja ihollesi!