Jatkan kirkkoaiheisilla postikorteilla tuomalla jälleen näytille 12 vanhaa kuvaa kirkoista. Vanhimmat postikortit ovat yli sadan vuoden ikäisiä. Kaikkia kirkkoja nyt esittämissä korteissa ei enää ole olemassa, joten tulette siinä mielessä näkemään arvokasta paikallishistoriaa postikortin muodossa. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta yritän vähän täydentää Wikipedian perustietoja hyödyntämällä näiden kirkkojen historiaa. Laitan blogini loppuun linkin ensimmäiseen kirkkoaiheiseen blogiini.

Tässä postikortissa on Kauhajoen kirkon lisäksi kuvattu pappilat. Kortti on liikkunut vuonna 1910 Kauhajoelta Isojoelle. Sinne se on lähetetty neiti H. Rantamäelle.
Kuvassa oleva Kauhajoen kirkko valmistui vuonna 1820. Se ehti palvella 136 vuotta. Myrskyisenä mikkelilauantaina 29.9.1956 se tuhoutui rajussa tulipalossa. Kirkossa tehtiin tuolloin remonttia ja tulipalo syttyi ilmeisesti vernissaöljyn kaatumisesta lattiatäytteisiin. Tulen saaliiksi jäivät mm. arvokkaat kattokruunut, kirkonkellot sekä Jeesus ristillä-veistos. Palosta saatiin pelastettua jonkin verran kalustoa ja tekstiilejä. Jumalanpalvelukset pidettiin tuhoisan palon jälkeen seurakuntatalossa. Nykyinen pääkirkko on vihitty 21.12.1958 ja se on kuudes samalle paikalle rakennettu kirkko.
Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Oheinen postikortti on liikkunut 13.8.1947 Mikkelistä Hämeenlinnaan. Siellä se on mennyt sairaanhoitaja Helli Leinoselle lääninsairaalaan.
Mikkelin tuomiokirkko on oma kotikirkkoni. Se rakennettiin puhtaaksimuuratusta punatiilestä vuosina 1896-1897. Kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck suunnitteli tämän uusgoottilaiseen tyyliin rakennetun kirkon ja se tuli Ristinmäelle. Sodan jälkeen vuonna 1945 Viipurin hiippakunnan piispanistuin siirrettiin Mikkeliin ja silloin kirkko vihittiin tuomiokirkoksi.

Tämä on kulkematon postikortti yli sadan vuoden takaa Mikkelin ortodoksisesta kirkosta. Se rakennettiin autonomisen tasavallan aikana lähinnä venäläisiä sotilaita varten. Se sijaitsi silloisen varuskunta-alueen vierellä. Tämä kirkko purettiin vuonna 1958. Sen paikalla on nykyisin muistolaatta.

Postikortti on liikkunut 21.9.1904 Fanny Lundelille Helsinkiin Nikolainkadulle eli nykyiselle Snellmaninkadulle. Sen lähetti hänelle Arne. Korttia on myyty Emil Stenbergin kirjakaupassa Turussa. Naantalin kirkko on maamme toiseksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko Turun jälkeen. Se on nykyisin evankelisluterilainen kirkko. Alkuun se oli Naantalin luostarin kirkko. Naantalin kaupunki perustettiin birgittalaisluostarin viereen. Kirkko on tiekirkko ja se on Naantalin kaupungin maamerkki ja tunnus. Piispa Konrad Bitz vihki luostarin käyttöön vuonna 1462. Museovirasto on määritellyt Naantalin kirkon ja sitä ympäröivän Ailostenniemen yhdeksi Suomen valtakunnan merkittävistä kulttuuriympäristöistä.

Tämä postikortti on kulkenut yli sata vuotta sitten. Se on liikkunut Helsinkiin neiti Laina Knuutilalle Hietaniemenkadulle. Ajanmääritys postileimasta ei selviä, mutta kortti on leimattu Korialla.

Väinö Niemi on lähettänyt Porvoossa käydessään postikortin herra Vilho Ahoselle Luopioisten kirkonkylälle.
Porvoon kivikirkko rakennettiin 1200-1300 luvun vaihteessa. Sitä laajennettiin 1400-luvulla. Vuonna 1723 siitä tuli piispankirkko, kun piispan istuin siirrettiin Viipurista Pohjan sodan jälkeen Porvooseen. Kirkko on palanut useita kertoja. Nöin on käynyt vuosina 1508, 1571, 1590, 1708, 1941 ja 2006 oli tuhopoltto. Se edustaa myöhäisgoottilaista tyylisuuntaa. Se on Porvoon kuuluisin nähtävyys.

Tämä on postikorttina liikkunut 112 vuotta sitten 1912 Raumalta Raaheen rouva Sofie Swanljungille. Pyhän ristin kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka on osa Rauman maailman perintökohdetta. Kirkon pääosa on vuosilta 1515-1520, mutta siihen liittyy myös 1800-luvulla valmistuneita osia. Se rakennettiin alun perin katolisen Rauman fransiskaanikonventin kirkoksi. Se on Rauman ainia rakennus, joka on säilynyt keskiajalta. Kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1512.

Postikortti Ruoveden kirkosta on liikkunut 5.3.1914. Luukkonen ja kumppanit Tampereelta ovat myynet tämän postikortin. Kortti on lähetetty Helsinkiin Kallioon Kolmannelle linjalle Hannes Lehikoiselle. Tämä kirkko on Sofia Magdalenan kirkko, joka valmistui vuonna 1778. Matti Åkerblom on sen suunnitellut. Kirkko on ristikirkko. Kirkkoon mahtuu 1100 jenkeä. Kellotapulin rakennutti 1772 Antti Piimänen. Alkuperäinen väri oli punamulta, mutta vuosina 1861-1862 tehtiin kirkon ulkomaalaus ja väri vaihtui keltaiseen öljyväriin.

Tämä postikortti on liikkunut 13.7.1951. Se on lähtenyt Rääkkylästä Hilmalta neiti Kerttu Knuutilalle Pusulaan. Kirkon osoite on Kirkkotie 5 Rääkkylä. Tämä kirkko on valmistunut vuonna 1851. Sen on suunnitellut arkkitehti Ernst Lohrmann (1803-1870) ja rakentajana on toiminut kirkonrakentaja Theodor Johannes Tolpo (1822-1868). Tämä on viides kirkko. Tulipalot ovat tuhonneet aikaisemmat. Kaunis ristikirkko on rakennettu Pyssysalosta tuoduista hirsistä. Ikkunalasit on toimitettu Sortavalasta ja kattopellit Pietarista. Toistaiseksi viimeisin ulkomaalaus on tapahtunut vuonna 1997. Alttaritaulun on maalannut enolainen taidemaalari E.J. Härkönen vuonna 1929. Istumapaikkoja kirkossa on 1200. Talviaikaan kirkko ei ole käytössä.

Tämä postikortti on liikkunut 12.4.1914 Seinäjoelta Vaasaan. Sappo ja Helmi ovat lähettäneet pääsiäistervehdykset tällä kirkkoaiheisella postikortilla emännän kokelas Olga Lullille. Tämä kirkko on nimeltään Seinäjoen seurakunnan Törnävän kirkko ja se on osoitteessa Ruukintie 157. Kirkko on mielenkiintoinen sen johdosta, että se on alunperin rakennettu Östermyran kartanon ruutitehtaan ruutimakasiiniksi vuonna 1827. Se on muutettu kirkoksi vuonna 1864 kartanion isännän G.A. Wasastjernan aikana. Suunnitelmat teki arkkitehti Carl Axel Setterberg. Kirkon alttaritauluna on minun suosikkini Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama Jeesus Getsemanessa vuodelta 1877. Alexandran alttaritauluja on muun muassa Ristiinassa, Kerimäellä, Lavialla ja Karjalohjalla.

Postikortti on kulkematon. Sitä on myynyt A.W. Tiihonen Kirja- ja paperikauppa Tampere. Aleksanterin kirkon Tampereella on suunnitellut arkkitehti Theodor Decker. Se rakennettiin puhtaaksi muuratusta tiilestä vuosien 1880-1881 aikana. Kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1881, jolloin siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. Istumapaikkoja kirkossa on 1400. Tyylisuunta on uusgotiikka. Alttaritaulu on jälleen Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama. Se on nimeltään Kristuksen kirkastus.

Tämä postikortti Tampereen Johanneksen kirkosta on liikkunut 3.6.1908. Neiti Hilda Jakobovitsh Helsingissä Annankadulla on saanut tämän kortin Rudolfilta.
Alun perin tämä kirkko tunnettiin nimellä Johanneksen kirkko. Se sijaitsee Jussinkylässä Tampereella. Se on rakennettu vuosien 1902-1907 aikana. Vuonna 1923 nimi muuttui Tampereen hiippakunnan tuomiokirkoksi. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jonka töitä Helsingissä ovat muun muassa Kallion kirkko ja Agricolan kirkko. Tässä hänellä oli esikuvana Ahvenanmaalla sijaitseva Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa. Kirkko on rakennettu Uudenkaupungin harmaasta graniitista. Istumapaikkoja kirkossa on 2000. Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha.
Tässä on linkki edelliseen kirkkoaiheiseen blogiini:
Kirkkoja vanhoissa postikorteissa – Arimon blogi – Mannari
Tässä on muita viimeisä kirjoittamia artikkeleita:
- Postikortteja eri alueilta sadan vuoden takaa
- Tampere vanhoissa postikorteissa
- Savilahdenkatua Mikkelissä vanhoissa kuvissa kolmannen kerran
- Onnittelukortteja vuosikymmenien takaa
- Esittelen Imatraa vanhoilla postikorteillani
Laitan muutamia mainoksia sopimuskumppaneiltani. Klikkaa kuvia ja katso, mitä heillä on tarjolla!
*Tutustu Naantalin kylpylän palveluihin ja huoneisiin Suomen parhaassa hotellissa. Irtiotto siellä antaa virtaa talvikauden keskelle! Klikkaa kuvaa ja katso!
*Lomarenkaasta löydät 4300 vuokramökkiä. Siellä on myös edullisia äkkilähtömökkejä. Tutustu ja varaa! Nyt on ajankohtaista etsiä hyviä hiihtomökkejä!