Tämä on neljäs blogini kirkoista Suomessa postikorttieni joukossa. Aiemmissa blogeissani ovat postikorttini olleet jopa sata vuotta vanhoja ja vähän nuorempia. Nyt olen liikkeellä nuoremmilla korteilla. Korttien ohella esittelen hieman myös kirkkoa Internetistä saadun infon pohjalta. Tärkeimpinä tietoina itse pidän rakentamisajankohdan, arkkitehdin, alttaritaulun tekijän sekä aiheen ja kirkon koon.

Forssan kirkko on minulle tutuksi tulleen arkkitehdin Josef Stenbäckin (1854-1929) piirustusten mukaan tehty. Hän on siinä mielessä tuttu nimi kirkkojen rakentamisessa, koska hän on niitä Suomessa suunnitellut useita, joista yksi on nuoruuteni ajan kotikaupungin Mikkelin tuomiokirkko. Forssan kirkko sijaitsee kaupungin keskustassa tässäkin kortissa olevan linja-autoaseman lähellä. Paikka on ns. Ståhlmannin kallio Ronttismäen kupeessa. Osoite on I linja 4 Kalliomäki. Kirkko rakennettiin vuosina 1914-1917. Se edustaa uusgoottilaista ja kansallisromanttista suuntausta. Materiaali on aivan sama kuin Mikkelissä, punatiili. Istumapaikkoja on 850 henkilölle. Erkki Kaila vihki kirkon käyttöön 15.9.1918. Oli hieno asia saada oma kirkko Forssaan. Aiemmin käytiin sanan kuulossa Tammelassa. Kirkon erikoisuutena on sen kuoriosan kolme lasimaalausta, jotka esittävät Jeesuksen syntymää. Maalaukset ovat Erik Ehrströmin taiteilemia vuodelta 1923. Ne kuvaavat Jeesuksen syntymää, kuolemaa ja ylösnousemusta.

Kuvan postikorttiin on ottanut valokuvaaja Volker von Bonin. Kortti on kulkematon Kuvataiteen kustantama.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Haapaveden vanha kirkko oli tasavartinen ristikirkko. Se tuhoutui tuhopoltossa toukokuussa 1981. Kirkon vieressä oli oli vuonna 1751 rakennettu kellotapuli, joka säilyi tulipalossa ja on edelleenkin nähtävillä Haapavedellä. Vanhan kirkon tilalle rakennettiin uusi kirkko, jossa on myös seurakuntasali, kirkkoherranvirasto ja pienryhmätiloja. Se vihittiin käyttöön adventtina 1984.

Kuvan tähän postikorttiin on ottanut Juha Sarkkinen. Paletti on tämän painanut. Kortti on liikkumaton, joten siitä ei saa aikamääritystä postileimojen puuttuessa.

Entisen Halikon seurakunnan juuret ulottuvat aina 1300-luvulle, ehkä vielä kauemmaksi. Täältä löytyy myös seudun vanhimpiin kuuluva Halikon kirkko. Se sijaitsee kirkonkylän keskeisellä mäellä ja näkyy hyvin kirkonkylää lähestyvälle. Osoite on Kirkkorinne 1, 24800 Salo.

Tämän kirkon arvellaan valmistuneen noin 1440. Alun perin harmaakivestä rakennettu kaksilaivainen pitkäkirkko omistettiin Birgitalle, 1300-luvun pyhimykselle. Vuosien 1813-1815 muutoksissa pitkäkirkko laajeni ristikirkoksi. Vuosina 1989-1990 kirkko maalattiin aikaisempaa valoisammaksi. Alttaritaulu on vuodelta 1799 ja se on tuntemattoman tekijän öljymaalaus, keihäänpisto. Kirkkoon mahtuu 800 henkilöä.

Haminan ortodoksinen kirkko rakennettiin vuonna 1837. Sen suunnitteli todennäköisesti arkkitehti Louis Visconti, joskin on mahdollista että kyseessä voisi olla David Visconti. Pyörötemppeli edustaa uusklassismia ja bysanttilaista arkkitehtuuria. Kirkko on pyhitetty apostoleille Pietari ja Paavali. Kirkko sijaitsee Raatihuoneentorin vieressä paikalla, jossa sijaitsi aiemmin luterilaisen seurakunnan Elisabetin kirkko. Se oli puukirkko ja rakennettu vuonna 1750, mutta se tuhoutui Haminan palossa 1821.

Ympyränmuotoisen kirkon esikuvana on Rooman antiikin ajan temppeli ja sittemmin katolilaiseksi kirkoksi muutettu Pantheon. Ikuisuutta symboloiva ympyrän muoto vaihtuu kirkon sisällä bysanttilaiseksi ristikirkoksi.

Kuvan postikorttiin on ottanut S. Ylismaa. Kortti on kulkematon ja sitä on painanut Kuvataide.

Tämä Heinolan pitäjänkirkko on suljettu 24.11.2024 ja on toistaiseksi pois käytöstä. Tämä kirkko valmistui vuonna 1755. Todennäköisesti on kirkon rakentajana toiminut rakennusmestari August Sorsa. Tämä puinen ristikirkko edustaa itäsuomalaista kirkkotyyppiä. Kirkossa on noin 750 istumapaikkaa. Kirkon paanukatto on malliltaan harvinainen Suomessa. Sen malli on islamilaisesta maailmasta. Se rakennettiin vuonna 1820 aikaisemman lautakaton tilalle. Yksi kirkon erikoisuus on lukkarintuoli saarnatuolin vastapuolella. Siitä lukkari johti seurakunnan veisuuta ennen urkujen aikaa. Nykyinen alttaritaulu on saatu seurakuntaan vuonna 1820. Sen maalaaja on ilmeisesti Lars Johan Källström. Sen aihe on Jeesus kantaa ristiään.

Kuvan postikorttiin on ottanut Volker von Bonin. Kuvataide on painanut tätä korttia. Tämä ei ole kulkenut.

Hämeenlinan kirkko on Hämeenlinna-Vanaja seurakunnan pääkirkko. Se sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa torin laidalla. Kirkossa on 800 istumapaikkaa. Kirkon tornissa olevaan kappeliin mahtuu 25 henkilöä. Tämä tiilinen ja valkoiseksi rapattu kirkkorakennus valmistui vuonna 1798. Sitä laajennettiin kellotornilla vuonna 1837 sekä siipiosilla vuonna 1892. Se on tyylipuhtaimpia kustavilaisen klassismin edustajia Suomessa. Kirkon on suunnitellut Louis Jean Desprez jo vuonna 1789.

Kirkon alttaritaulun on maalannut minun suosikki Alexandra Frosterus-Såltin. Taulu on nimeltään Vapahtajan ilmestyminen Maria Magdaleenalle pääsiäisaamuna. Aleksandra on maalannut myös Ristiinan kirkon alttaritaulun. Se oli minun kotikirkkoni elämäni ensimmäiset kymmenen vuotta. Muita hänen alttaritauluja on mm. Kerimäellä, Karjalohjalla ja Lavialla.

Kuvan postikorttiin on jälleen kuvannut Volker von Bonin. Kuvataide on tätä painanut. Korttini on kulkematon.

Pyhän Ristin kirkko Iisalmessa sijaitsee Haukiniemenkatu 10 osoitteessa. Tämä tunnetaan myös Iisalmen uusikirkko-nimellä. Arkkitehti Eino Pitkänen suunnitteli tämän tiilestä ja betonista tehdyn kirkon. Se valmistui vuonna 1934. Kirkko edustaa klassismiin pohjautuvaa uusasiallisuutta, joka muistuttaa funktionalismia vaaleine seinäpintoineen. Istumapaikkoja kirkossa on 700. Alttaritaulu on Uuno Eskolan tekemä mosaiikkiteos Ristiinnaulittu. Tässä kirkossa olen muutaman kerran käynyt. Anoppila oli aikanaan tässä kaupungissa.

Kuvan postikorttiin on ottanut Fredrik Georg Runeberg. Korttia on painanut Kuvataide. Se on kulkematon.

Ilmajoen seurakunnan kirkko on puinen ristikirkko Etelä-Pohjanmaalla. Se on Ilmajoen kolmas kirkko. Sen on suunnitellut ja rakentanut kirkonrakentaja Matti Honka. Se vihittiin käyttöön vuonna 1766. Vihkimisen toimitti Ilmajoen silloinen kirkkoherra Salomon Hannelius. Kellotapuli on valmistunut vuonna 1804. Tämänkin kirkon alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin. Sen hän teki vuonna 1878. Taulu on kaksiosainen. Ylempi osa kuvaa ylösnousseen Jeesuksen ja Marian kohtaamista puutarhahaudalla. Alempi kuva esittää haudassa olevaa Jeesusta, jota enkelit palvelevat. Istumapaikkoja kirkossa on 1200 henkilölle.

Kuvan tähän postikorttiin on ottanut Volker von Bonin joitakin vuosikymmeniä sitten. Kuvataide on painanut tätä korttia. Tämä on kulkematon.

Blogit kirkoista jatkuvat myöhemmin. Minulla on lähes sata korttia omassa kokoelmassani maamme kirkoista. Laitan tähän suorat linkit aiemmista samaa aihetta käsittävistä kuvapainotteisista kirjoitelmistani:

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa – Arimon blogi – Mannari . Tämä on tehty 10.12.2024.

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa – toinen osa – Arimon blogi – Mannari . Tämä on tehty 29.12.2024.

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa – kolmas osa – Arimon blogi – Mannari . Tämä on tehty 30.1.2025.

Laitan muutaman mainoksen ohessa.

*

Telia tarjoaa nyt liittymän ostajalle 30 euron Lidl-lahjakortin kaupan päälle!

*

Partioaitasta löytyy makuupusseja, reppuja, telttoja ja kaikkea ulkoiluun sekä retkeilyyn liittyvää! Klikkaa kuvaa ja käy katsomassa!