On suuri ilo tuoda jälleen näytille suomalaisia kirkkorakennuksia. Niistä on minulle kertynyt postikortteja toista sataa kappaletta. On hieno asia, että useisiin ns. tiekirkkoihin pääsee kesäaikaan tutustumaan eri puolilla Suomea. Olen useita kirkkoja käynyt katsomassa myös tällä tavalla eri paikkakunnilla vieraillessa. Postikorttien esittämisen yhteydessä tuon myös joitakin perustietoja wikipedian pohjalta näistä kirkoista, joita oman korttikokoelmani pohjalta tuon näytille. Tuon tällä kertaa esille Alahärmän, Anttolan. Hattulan, Sippolan, Suomussalmen, Tampereen, Toijalan Uusi Kaarlepyyn ja Valkeakosken kirkot.

Kuvan postikorttiin on ottanut A. Penttala. Kyseessä on Alahärmän kirkko, jonka on suunnitellut Josef Stenbäck. Kirkko valmistui vuonna 1903. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin. Siinä on Kristus Getsemanessa. Josef Stenbäck on suunnitellut myös itselleni tutun Mikkelin tuomiokirkon. Alexandran alttaritaulu löytyy myös synnyinpitäjäni Ristiinan kirkosta. Vuonna 2015 Radio Dei järjesti Suomen kaunein kirkko kilpailun. Sen voitti tämä Alahärmän kirkko.

Tämä kirkko rakennettiin vuonna 1898 palaneen puukirkon tilalle. Se paloi katon tervauksen yhteydessä. Sen oli rakentanut Antti Hakola. Tämän uudemman kirkon rakennusmateriaalina käytettiin paikkakunnalta louhittua harmaata gneissiä. Istumapaikkoja kirkossa on 1000 henkilölle. Tyylisuunta on uusgotiikka ja kansallisromantiikka.

Blogini ”sisältää mainoslinkkejä ja ne ovat merkittyinä loppupuolella *-merkillä.

Ari Jaskari on kuvannut Anttolan kirkkoa postikorttia varten 1980-luvulla. Kirkko on aiempi Juvan kirkko, joka siirrettiin Anttolaan vuonna 1870. Kirkkoon mahtuu 650 sanankuulijaa. Alun perin tämä kirkko rakennettiin Juvalle vuonna 1729. Kirkon alkuperäinen 1700-luvulta oleva alttaritaulu Jeesuksesta ristillä on nykyisin sakastissa ja sen tilalla on vuodelta 1666 peräisin oleva krusifiksi.

Tämä kirkko on Hämeen vanhin. Ensimmäinen maininta tästä Hattulasta sijaitsevasta kirkosta on vuodelta 1324. Arvio nykyisien tiilikirkon rakentamisen ajankohdasta vaihtelee 1300-luvun alusta 1500-luvun alkuun. Se edustaa täysgotiikkaa. Se on ollut keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde, mikä on tullut esille tanskalaisen kuningatar Margareetan asiakirjoista.

Postikorttini on liikkunut 12.1.1945 Vaasan Käytännöllisen Naisopiston Johtajalle Veera Ruttamalta.

Kuvan postikorttiin on ottanut Volker von Bonin. Kortti on kulkematon. Sippolan kirkko on Kouvolassa. Sen suunnitteli turkulainen arkkitehti C.J. von Heideken. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1878-1879. Istumapaikkoja on 1000 henkilölle. Uusgotiikka on tyylisuunta ja kirkko on tiiliverhoiltu. Se on muodoltaan pitkäkirkko. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin. Maalaus kuvaa Kristuksen kirkastusta.

U. Lappi on ottanut tämän kuvan postikorttiin Suomussalmen kirkosta. Tämä on kulkematon kortti. Onni Ermala on suunnitellut tämän koosteeni uusimman kirkon vuonna 1950. Se on betonista ja tiilistä tehty yksilaivainen pitkäkirkko. Istumapaikkoja on 850 henkilölle. Kirkon alttarin freskon Jeesuksen elämän maanpäälliset vaiheet on tehnyt Bruno Tuukkanen. Suomussalmen vanha kirkko oli Carl ja Jacob Rijfin rakentama. Se tuhoutui talvisodassa jouluaaton aattona vuonna 1939.

Fredrik Georg Runeberg on kuvannut Tampereen tuomiokirkkoa tähän postikorttiini, joka on kulkematon. Kirkko sijaitsee Jussinkylässä. Se on rakennettu vuosien 1902-1907 aikana. Alkuaan se tunnettiin nimellä Johanneksen kirkko, kunnes siitä tuli vuonna 1923 Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko. Kirkon on suunnitellut Lars Sonck. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa. Se on rakennettu Uudenkaupungin harmaasta graniitista. Kirkossa on istumapaikkoja 2000. Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha. Maalaukset herättivät aikalaisissa äänekästä paheksuntaa. Luurangot ja alastomat köynnöksenkantajat olivat monien mielestä sopimattomia kirkkoon. Nykyään niitä pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina.

Kuvataide on ollut kustantajana ja Volker von Bonin kuvaajana tälle postikortille Toijalan kirkosta. Tämä edustaa uusgotiikkaa ja se on puinen sisäviisteinen ristikirkko. Sen suunnitteli arkkitehti Carlo Bassi vuonna 1814 ja se rakennettiin vuosina 1816-1817. Alttaritaulun Kristuksen kirkastuminen on maalannut Juho Forsell vuonna 1881. Kirkon kattomaalaukset on tehnyt Kalle Carlstedt vuonna 1935. Istumapaikkoja on 800 henkilölle. Tänä päivänä kirkko tunnetaan Akaan kirkko nimellä.

Volker von Bonin on kuvannut Uusi Kaarlepyyn kirkkoa postikorttiin. Tämä on omasta kokoelmastani oleva kulkematon kortti.

Kirkko on pyhitetty pyhälle Birgitalle. Se vihittiin käyttöön vuonna 1708. Kirkon on suunnitellut asessori Elias Brenner. Ruotsalainen maalari Daniel Hjulströn on alttaritaulun tekijä. Kirkko on puinen ja päätytornillinen pitkäkirkko Lapuanjoen varrella. Se on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Alexandra Frosterus-Såltinin alttaritaulu oli paikallaan 30 vuotta, mutta vuonna 1928 se siirrettiin eteläiseen päätyyn.

Laitan tähän kaikki aikaisemmat kirkko-aiheiset blogini:

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa – Arimon blogi – Mannari

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa – toinen osa – Arimon blogi – Mannari

Kirkkoja vanhoissa postikorteissa – kolmas osa – Arimon blogi – Mannari

Suomalaisia kirkkorakennuksia postikorteissa – Arimon blogi – Mannari

Tässä on muutama mainos sopimuskumppaneiltani!

*

Partioaitasta löytyy varusteita ulkoiluun ja retkeilyyn. Siellä on takkeja, housuja, paitoja, kenkiä ja kaikkea muuta vaatteisiin liittyvää. Siellä on reppuja, makuupusseja ja telttoja. Siellä on vaellusvarusteita, kajakkeja, lumikenkiä ynnä kaikkea muuta. Klikkaa kuvaa ja käy itse katsomassa!

*

Tätä kautta sinulla on mahdollista muistaa ystävääsi kukkasiin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Käy katsomassa ja tutustumassa klikkaamalla kuvaa!